Sunday, August 26, 2012

Kopiosto polkee tekijäin oikeuksia

Kopiosto on etusivunsa mukaan "vuonna 1978 perustettu tekijöiden, kustantajien ja esittävien taiteilijoiden yhteinen tekijänoikeusjärjestö. Kopiosto myöntää teosten käyttölupia ja tilittää perityt korvaukset teosten tekijöille tai heidän edustajilleen." Kyse on siis tekijänoikeuden haltijoita edustavasta järjestöstä.

Viime aikoina Kopiosto on ollut julkisuudessa neuvoteltuaan oppilaitoksille oikeuden käyttää YLE Areenan sisältöä opetuksessa. Aiemmin keskustelua on herättänyt oppilaitoksille muun muassa Internet-sisällön käyttöoikeuden sisältävä digilupa. Tarmo Toikkanen on analysoinut digiluvan sisältöä perusteellisesti Opettajan tekijänoikeus -blogissaan.

Tämän kirjoituksen motiivi on Ville Oksasen blogissaan esiin nostamat Kopioston digiluvan ongelmat. Keskityn erityisesti avoimilla sisältölisensseillä kuten Creative Commons -lisensseillä lisensoituihin sisältöihin. Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen reagoi Oksasen kritiikkiin ihailtavan nopeasti. Timonen selventää, että aineiston täysraportoinnin vaatimus on ilmeisen kohtuuton ja että kyse on "CC- ja vastaavien lisenssien ULKOPUOLELLA olevan internetaineiston käytön KOPIOIMALLA – lukemisesta, näyttämisestä tai browsaamisesta ei ole kyse."

Vastaus kuitenkin herättää lähinnä lisäkysymyksiä. Käyn läpi muutamia tilanteeseen ja toimintaan liittyviä ongelmia.

 1. Kopiostolla ei ole yleisedustavuutta nettisisällön suhteen Tekijänoikeuslain 1§ määrittelee tekijänoikeuden:

 "Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen."

Saman lain 2§ määrittelee tarkemmin, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan:
"Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa."

Tekijänoikeus on siis tekijällä itsellään. Kopioston ja muiden tekijänoikeuksien valvontamandaatti perustuu siihen, että luovan työn tekijät eli tekijänoikeuksien haltijat ovat perustaneet järjestöjä valvomaan etujaan ja hoitamaan tekijänoikeuksien kauppaa ja maksuliikennettä. Tämä on välttämätöntä ja järkevää jotta luovasta työstä saa niin halutessaan korvauksen.

Internet-sisällöstä kuitenkin suurin osa on muiden kuin Kopioston jäsenten tekemää. Tämä pätee suomenkieliseen sisältöön puhumattakaan muilla kielillä julkaistuista materiaaleista. Voi tietysti argumentoida, että Kopiosto on kuitenkin suurin tekijänoikeusjärjestö. On kuitenkin selvää, että Kopioston jäsenten tuottaman sisällön määrä on selvästi vähemmistössä. Haastankin Kopioston osoittamaan, että on toisin. Siihen asti pidän selvänä, että Kopiostolla ei ole yleisedustavuutta ja siten sillä ei ole minkäänlaista yleispätevää mandaattia lisensoida Internet-sisältöä.

2. Kopiosto rikkoo itse menettelyllään tekijänoikeuksia 

Kopiosto on digiluvassaan velvoittanut digimateriaalin käyttäjät rekisteröimään opetuksessa käyttämänsä sisällön palvelussaan. Toiminnan logiikka on seuraava: opettaja valitsee materiaalin ja lähettää sen Kopioston palveluun. Opettaja saa sähköpostissa "leimatun" version, jota voi kopioida opetuksessa. Järjestely tarvitaan Kopioston mukaan siksi, että korvaukset voidaan tilittää tekijöille. 

Käytäntö kuitenkin itsessään rikkoo tekijänoikeuksia. Edellä esitetystä lakisitaatista käy ilmi, että tekijällä on oikeus päättää kopioiden eli teoskappaleiden valmistamisesta. Järjestelyssä Kopiostolle muodostuva hyväksyttyjen sisältöjen arkisto koostuu kuitenkin teoskopioista, jotka ovat vieläpä muunneltuja teoksia, koska niihin on pistetty se leima. (Korjattu Teosto Kopiostoksi kello 15:00 27.08. 2012. Toki oli tarkoitus kirjoittaa Kopiostosta koko ajan. Poistettu ylimääräinen sana "on". Kiitos tarkkasilmäisille lukijoille!)

Ongelmat:

a) Ovatko Kopioston jäsenet todella antaneet Kopiostolle luvan valmistaa teoskappaleita? Kopioston varsinainen rooli on myöntää lupia teoskappaleiden valmistamiseen. Kopioston jäseneksi liitytään täyttämällä valvontavaltakirja, jossa ei ole mitään mainintaa siitä, että Kopiostolla olisi oikeus valmistaa teoskopioita valvontaa suorittaessaan. Jos muuta nimenomaista lupaa ei ole myönnetty, Kopiosto rikkoo menettelyllään lakia.

b) Käytäntö rikkoo niiden tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksia, jotka ovat kieltäneet joko sisällön jäljentämisen kokonaan tai vaihtoehtoisesti johdannaisteosten tekemisen niistä. Kopiostolla ei ole minkäänlaista oikeutta tehdä tai rohkaista opettajia rikkomaan lakia ja tekemään kopioita tällaisista sisällöistä.

3. Kopiosto polkee erityisesti avoimien sisältölisenssien käyttäjien oikeuksia määrätä teoksistaan

Avoimien sisältölisenssien idea, käyttäjänoikeus eli copyleft, on sama kuin Open Source- eli avoimien ohjelmistolisenssien. Ne ovat sopimusoikeudellinen kehys, joka antaa sisällöntuottajalle mahdollisuuden antaa sisällön käyttäjälle tiettyjä tekijänoikeuteen kuuluvia oikeuksia. Näitä ovat tyypillisesti käyttöoikeus, oikeus valmistaa kappaleita (kopioita) ja asettaa niitä nähtäville, muunteluoikeus ja oikeus kaupalliseen käyttöön. Tunnetuin avoin sisältölisenssien perhe Suomessa on Creative Commons- eli CC-lisenssit.

Kopioston Jukka-Pekka Timosen ilmaisu "CC- ja vastaavien lisenssien" niputtaa kaikki nämä lisenssit yhteen kasaan. Tosiasiassa kuitenkin esimerkiksi CC-lisenssejä on erilaisia. Tekijänoikeuden haltija voi hyvin monipuolisesti valita mitä oikeuksia luovuttaa pois. Esimerkiksi opetusmateriaalin tekijä voi sallia käytön ja muuntelun mutta kieltää kaupallisen käytön. Yleistävä niputtaminen kielii siitä, että avoimet sisältölisenssit tunnetaan Kopiostossa heikosti. Olisi hienoa jos niihin maltettaisiin tutustua. Niitäkin käyttämällä on olemassa liiketoimintamahdollisuuksia, joihin liittyviä tekijänoikeuksia Kopiosto voisi valvoa.

On hyvä, että tahtotila on se, että avoimilla lisensseillä lisensoidut teokset eivät kuulu Kopioston raportointivelvollisuuden piiriin. Digiluvan ehdoissa lukee:

"Lupaehdot eivät myöskään koske niitä käyttötilanteita, joissa luvansaajalla on muuhun sopimukseen tai lisenssiin perustuva oikeus käyttää teosta." 

Tietenkin ne lupaehdot koskevat moisessa tapauksessa. Oikea ilmaisu vain on se, että niitä ei sovelleta kyseisissä tapauksessa. Minua ihmetyttää se, että Kopiosto edes yritti moista. Raportoinnin vaatiminen esimerkiksi CC-lisensoidun sisällön käytöstä rikkoo selvästi CC-lisenssiä. Lisenssin tarkoitus on luoda selvä sopimuksellinen kehys, johon voi luottaa. Ehdoista on tarkoitus saada kerralla selvää. Sen vuoksi esimerkiksi Creative Commons Nimi Mainittava-lisenssi 1.0:n tekstissä, lyhyemmin CC-BY, on seuraava teksti:

 8. Muut ehdot ... e) Tämä lisenssi muodostaa täydellisen sopimuskokonaisuuden osapuolten välille Teoksesta. Osapuolten välillä ei ole muita sopimuksia tai välipuheita Teoksesta. Lisenssin antajaa eivät sido lisenssinsaajan kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa tai neuvotteluissa esille tulevat ehdot. Tätä Lisenssiä ei saa muuttaa ilman yhteisesti sovittua kirjallista lisenssin antajan ja lisenssin saajan välistä sopimusta. 

Avoimen sisältölisenssin valitseva sisällöntuottaja on useimmiten valistunut ja valitsee avoimen lisenssin tietoisesti. Kopioston yritys saattaa myös avoimilla sisältölisensseillä lisensoitu sisältö hyväksymismenettelyn piiriin kyseenalaistaa luovan työn tekijän oikeuden määrätä oman työn käytöstä ja on siksi suora hyökkäys tekijänoikeuden ydintä kohtaan. Teoksen tehneen oikeuksiin kuuluu myös niin halutessaan luovuttaa käyttäjälle tekijänoikeuteen kuuluvia oikeuksiaan.

Kyse ei edes ole pelkästään yhteisen hyvän edistämisestä. Jotkut nettijulkaisut käyttävät avoimia sisältölisenssejä saadakseen sisällöilleen laajemman näkyvyyden ja edistävät näin liiketoimintaansa. Esimerkkinä mainittakoon Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssiä käyttävät Digitoday ja Taloussanomat. Kaipa Kopioston mielestäkin tällaisen liiketoimintamallin saa sentään valita?

Tekijänoikeusasiat eivät ole yksinkertaisia. Virhe on ymmärrettävä jos tekijänoikeusasiat eivät ole tuttuja. Kopiosto on sen sijaan tekijänoikeuksia hallinnoiva asiantuntijaorganisaatio eikä tällaista virhettä olisi saanut missään tapauksessa päästää syntymään. Tapa niputtaa kaikki avoimet sisältölisenssit yhdeksi kokonaisuudeksi on erityisen omituinen.


Kiellän Kopiostoa "edustamasta" avoimilla lisensseillä lisensoimaani sisältöä millään tavalla

Kopioston toiminta asiassa näyttää siinä määrin kömpelöltä ja omituiselta että sanoudun irti moisesta toiminnasta. Pidän hyvänä sitä, että ihminen voi ansaita elantonsa tuottamalla aineettomia hyödykkeitä ja myymällä niitä. En kuitenkaan hyväksy, että tekijänoikeusjärjestö toimii itse asetetulla mandaatilla vähätellen luovan työn tekijän oikeutta määrätä omasta työstään. Olen tehnyt vuosikausia töitä sen eteen että copyleft-ajattelu edistyisi Suomessa ja laventaisi erilaisten toimintamallien kirjoa. Nykyisillä toimintatavoillaan Kopiosto ei mielestäni edistä tekijänoikeuksien toteutumista vaan lähinnä tekijänoikeutta valvovan organisaation eli omaa etua.

Näistä syistä kiellän Kopiostoa toimimasta niin, että se väittäisi jotenkin edustavansa minua avoimilla sisältölisensseillä lisensoimieni teosten suhteen. Jos olet kanssani samaa mieltä, allekirjoita kirjoittamani addressi.

Toivon, että Kopiosto selvittää asian ja kehittää tekijänoikeuksien hallintaan tapoja, jotka eivät sisällä esiin nostamiani ongelmia. Siihen saakka suhtaudun kuin pohjalaisvitsin mies, jolta vaimo kysyi "Rakastatko minua vielä?". Miehen vastaus tuli seuraavana päivänä: "Ilimootan kyllä jos näis meirän olosuhtehis tapahtuu jonkunlaanen muutos."

6 comments:

lindi said...

Pieni terminologiakommentti: kirjoituksesta voi saada sen kuvan että kaikki vapaa softa olisi copyleftiä. Näin ei kuitenkaan ole, se on vain yksi osa-alue:

http://www.gnu.org/philosophy/categories.html

CC-BY-SA 3.0 on copyleftiä, CC-BY 3.0 ei. Molemmat ovat vapaita.

Aku Talikka said...

Kiitoksia tästä, selvitti paljon asioita. Olen kiinnostunut tekijänoikeuksista erityisesti lainsäädäntöön ja tekijänoikeusjärjestöihin kohdistuvan kritiikin kannalta, vaikken riittävästi aihepiiristä vielä tiedäkään.

Yksi asia jäi hieman epäselväksi - copyleft. Siitä oli selvitystä tekstissä, mutta hieman lisää etymologiaa kaipaisin, vaikka varmaan siitä hakukoneillakin löytäisi helposti.

Anonymous said...

Kopioston varatoimitusjohtaja kommentoi jo aiemmin asiaa blogin
http://blogit.tietokone.fi/lexoksanen/2012/08/23/kopiostolla-keulii/?utm_source=uutiskirje&utm_medium=uutiskirje&utm_campaign=uutiskirje
kommenttiosiossa. Peruivat ajatuksen kopioinnin raportoimisesta.

Tänään yliopiston tiedotus laittoi ensimmäistä kertaa viestiä tuosta Kopiosto-asiasta. Ei ollut mitään raportointivelvoitetta, vaan vain toteamus siitä, että asiasta on tehty sopimus Kopioston ja opetus- ja kulttuuriministeriön kesken + mm. toteamus, että iso osa aineistosta on käytettävässä muutenkin (esim. CC-lisensoitu).

Eliaksen blogi said...

Aku,

Tekstissä on kyllä linkki Wikipedian laadukkaaseen Copyleft-artikkeliin. Hyvä kuitenkin kun nostit asian esiin, sillä asia on useimmille uppo-outo.

Tarmo Toikkanen said...

Elias, voit ilmoittaa Kopiostolle kieltäväsi teostesi valokopioinnin ja digikopioinnin. Kopiosto ylläpitää kieltolistaa täällä: http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/valokopiointi/fi_FI/kopioinnin_kieltaminen/

Eliaksen blogi said...

Tarmolle kiitos linkistä. Eipä näy tuosta sivusta mitenkään kovin selkeästi miten Kopiostolle ilmoitetaan että heidän digiluvallaan ei saa kopioida tuottamaani avointa sisältöä. Tämähän oli se tavoitetila.

Toisaalta kun olen sitä mieltä että Kopioston yleisedustavuus ei ole lainkaan itsestään selvä, en edes käyttäisi edes moista palvelua koska silloin tunnustaisin heidän mandaattinsa. Lukekoot blogistani tjsp. ;-)

Ainakaan ennen kuin Kopiosto on vastannut siihen, mitä keskustelun alaisen leimauspalvelun aineistotietokantaa koskeva henkilörekisteriseloste sanoo, en mielellään anna Kopiostolle mitään tietoja.