Sunday, August 26, 2012

Kopiosto polkee tekijäin oikeuksia

Kopiosto on etusivunsa mukaan "vuonna 1978 perustettu tekijöiden, kustantajien ja esittävien taiteilijoiden yhteinen tekijänoikeusjärjestö. Kopiosto myöntää teosten käyttölupia ja tilittää perityt korvaukset teosten tekijöille tai heidän edustajilleen." Kyse on siis tekijänoikeuden haltijoita edustavasta järjestöstä.

Viime aikoina Kopiosto on ollut julkisuudessa neuvoteltuaan oppilaitoksille oikeuden käyttää YLE Areenan sisältöä opetuksessa. Aiemmin keskustelua on herättänyt oppilaitoksille muun muassa Internet-sisällön käyttöoikeuden sisältävä digilupa. Tarmo Toikkanen on analysoinut digiluvan sisältöä perusteellisesti Opettajan tekijänoikeus -blogissaan.

Tämän kirjoituksen motiivi on Ville Oksasen blogissaan esiin nostamat Kopioston digiluvan ongelmat. Keskityn erityisesti avoimilla sisältölisensseillä kuten Creative Commons -lisensseillä lisensoituihin sisältöihin. Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen reagoi Oksasen kritiikkiin ihailtavan nopeasti. Timonen selventää, että aineiston täysraportoinnin vaatimus on ilmeisen kohtuuton ja että kyse on "CC- ja vastaavien lisenssien ULKOPUOLELLA olevan internetaineiston käytön KOPIOIMALLA – lukemisesta, näyttämisestä tai browsaamisesta ei ole kyse."

Vastaus kuitenkin herättää lähinnä lisäkysymyksiä. Käyn läpi muutamia tilanteeseen ja toimintaan liittyviä ongelmia.

 1. Kopiostolla ei ole yleisedustavuutta nettisisällön suhteen Tekijänoikeuslain 1§ määrittelee tekijänoikeuden:

 "Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen."

Saman lain 2§ määrittelee tarkemmin, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan:
"Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa."

Tekijänoikeus on siis tekijällä itsellään. Kopioston ja muiden tekijänoikeuksien valvontamandaatti perustuu siihen, että luovan työn tekijät eli tekijänoikeuksien haltijat ovat perustaneet järjestöjä valvomaan etujaan ja hoitamaan tekijänoikeuksien kauppaa ja maksuliikennettä. Tämä on välttämätöntä ja järkevää jotta luovasta työstä saa niin halutessaan korvauksen.

Internet-sisällöstä kuitenkin suurin osa on muiden kuin Kopioston jäsenten tekemää. Tämä pätee suomenkieliseen sisältöön puhumattakaan muilla kielillä julkaistuista materiaaleista. Voi tietysti argumentoida, että Kopiosto on kuitenkin suurin tekijänoikeusjärjestö. On kuitenkin selvää, että Kopioston jäsenten tuottaman sisällön määrä on selvästi vähemmistössä. Haastankin Kopioston osoittamaan, että on toisin. Siihen asti pidän selvänä, että Kopiostolla ei ole yleisedustavuutta ja siten sillä ei ole minkäänlaista yleispätevää mandaattia lisensoida Internet-sisältöä.

2. Kopiosto rikkoo itse menettelyllään tekijänoikeuksia 

Kopiosto on digiluvassaan velvoittanut digimateriaalin käyttäjät rekisteröimään opetuksessa käyttämänsä sisällön palvelussaan. Toiminnan logiikka on seuraava: opettaja valitsee materiaalin ja lähettää sen Kopioston palveluun. Opettaja saa sähköpostissa "leimatun" version, jota voi kopioida opetuksessa. Järjestely tarvitaan Kopioston mukaan siksi, että korvaukset voidaan tilittää tekijöille. 

Käytäntö kuitenkin itsessään rikkoo tekijänoikeuksia. Edellä esitetystä lakisitaatista käy ilmi, että tekijällä on oikeus päättää kopioiden eli teoskappaleiden valmistamisesta. Järjestelyssä Kopiostolle muodostuva hyväksyttyjen sisältöjen arkisto koostuu kuitenkin teoskopioista, jotka ovat vieläpä muunneltuja teoksia, koska niihin on pistetty se leima. (Korjattu Teosto Kopiostoksi kello 15:00 27.08. 2012. Toki oli tarkoitus kirjoittaa Kopiostosta koko ajan. Poistettu ylimääräinen sana "on". Kiitos tarkkasilmäisille lukijoille!)

Ongelmat:

a) Ovatko Kopioston jäsenet todella antaneet Kopiostolle luvan valmistaa teoskappaleita? Kopioston varsinainen rooli on myöntää lupia teoskappaleiden valmistamiseen. Kopioston jäseneksi liitytään täyttämällä valvontavaltakirja, jossa ei ole mitään mainintaa siitä, että Kopiostolla olisi oikeus valmistaa teoskopioita valvontaa suorittaessaan. Jos muuta nimenomaista lupaa ei ole myönnetty, Kopiosto rikkoo menettelyllään lakia.

b) Käytäntö rikkoo niiden tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksia, jotka ovat kieltäneet joko sisällön jäljentämisen kokonaan tai vaihtoehtoisesti johdannaisteosten tekemisen niistä. Kopiostolla ei ole minkäänlaista oikeutta tehdä tai rohkaista opettajia rikkomaan lakia ja tekemään kopioita tällaisista sisällöistä.

3. Kopiosto polkee erityisesti avoimien sisältölisenssien käyttäjien oikeuksia määrätä teoksistaan

Avoimien sisältölisenssien idea, käyttäjänoikeus eli copyleft, on sama kuin Open Source- eli avoimien ohjelmistolisenssien. Ne ovat sopimusoikeudellinen kehys, joka antaa sisällöntuottajalle mahdollisuuden antaa sisällön käyttäjälle tiettyjä tekijänoikeuteen kuuluvia oikeuksia. Näitä ovat tyypillisesti käyttöoikeus, oikeus valmistaa kappaleita (kopioita) ja asettaa niitä nähtäville, muunteluoikeus ja oikeus kaupalliseen käyttöön. Tunnetuin avoin sisältölisenssien perhe Suomessa on Creative Commons- eli CC-lisenssit.

Kopioston Jukka-Pekka Timosen ilmaisu "CC- ja vastaavien lisenssien" niputtaa kaikki nämä lisenssit yhteen kasaan. Tosiasiassa kuitenkin esimerkiksi CC-lisenssejä on erilaisia. Tekijänoikeuden haltija voi hyvin monipuolisesti valita mitä oikeuksia luovuttaa pois. Esimerkiksi opetusmateriaalin tekijä voi sallia käytön ja muuntelun mutta kieltää kaupallisen käytön. Yleistävä niputtaminen kielii siitä, että avoimet sisältölisenssit tunnetaan Kopiostossa heikosti. Olisi hienoa jos niihin maltettaisiin tutustua. Niitäkin käyttämällä on olemassa liiketoimintamahdollisuuksia, joihin liittyviä tekijänoikeuksia Kopiosto voisi valvoa.

On hyvä, että tahtotila on se, että avoimilla lisensseillä lisensoidut teokset eivät kuulu Kopioston raportointivelvollisuuden piiriin. Digiluvan ehdoissa lukee:

"Lupaehdot eivät myöskään koske niitä käyttötilanteita, joissa luvansaajalla on muuhun sopimukseen tai lisenssiin perustuva oikeus käyttää teosta." 

Tietenkin ne lupaehdot koskevat moisessa tapauksessa. Oikea ilmaisu vain on se, että niitä ei sovelleta kyseisissä tapauksessa. Minua ihmetyttää se, että Kopiosto edes yritti moista. Raportoinnin vaatiminen esimerkiksi CC-lisensoidun sisällön käytöstä rikkoo selvästi CC-lisenssiä. Lisenssin tarkoitus on luoda selvä sopimuksellinen kehys, johon voi luottaa. Ehdoista on tarkoitus saada kerralla selvää. Sen vuoksi esimerkiksi Creative Commons Nimi Mainittava-lisenssi 1.0:n tekstissä, lyhyemmin CC-BY, on seuraava teksti:

 8. Muut ehdot ... e) Tämä lisenssi muodostaa täydellisen sopimuskokonaisuuden osapuolten välille Teoksesta. Osapuolten välillä ei ole muita sopimuksia tai välipuheita Teoksesta. Lisenssin antajaa eivät sido lisenssinsaajan kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa tai neuvotteluissa esille tulevat ehdot. Tätä Lisenssiä ei saa muuttaa ilman yhteisesti sovittua kirjallista lisenssin antajan ja lisenssin saajan välistä sopimusta. 

Avoimen sisältölisenssin valitseva sisällöntuottaja on useimmiten valistunut ja valitsee avoimen lisenssin tietoisesti. Kopioston yritys saattaa myös avoimilla sisältölisensseillä lisensoitu sisältö hyväksymismenettelyn piiriin kyseenalaistaa luovan työn tekijän oikeuden määrätä oman työn käytöstä ja on siksi suora hyökkäys tekijänoikeuden ydintä kohtaan. Teoksen tehneen oikeuksiin kuuluu myös niin halutessaan luovuttaa käyttäjälle tekijänoikeuteen kuuluvia oikeuksiaan.

Kyse ei edes ole pelkästään yhteisen hyvän edistämisestä. Jotkut nettijulkaisut käyttävät avoimia sisältölisenssejä saadakseen sisällöilleen laajemman näkyvyyden ja edistävät näin liiketoimintaansa. Esimerkkinä mainittakoon Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssiä käyttävät Digitoday ja Taloussanomat. Kaipa Kopioston mielestäkin tällaisen liiketoimintamallin saa sentään valita?

Tekijänoikeusasiat eivät ole yksinkertaisia. Virhe on ymmärrettävä jos tekijänoikeusasiat eivät ole tuttuja. Kopiosto on sen sijaan tekijänoikeuksia hallinnoiva asiantuntijaorganisaatio eikä tällaista virhettä olisi saanut missään tapauksessa päästää syntymään. Tapa niputtaa kaikki avoimet sisältölisenssit yhdeksi kokonaisuudeksi on erityisen omituinen.


Kiellän Kopiostoa "edustamasta" avoimilla lisensseillä lisensoimaani sisältöä millään tavalla

Kopioston toiminta asiassa näyttää siinä määrin kömpelöltä ja omituiselta että sanoudun irti moisesta toiminnasta. Pidän hyvänä sitä, että ihminen voi ansaita elantonsa tuottamalla aineettomia hyödykkeitä ja myymällä niitä. En kuitenkaan hyväksy, että tekijänoikeusjärjestö toimii itse asetetulla mandaatilla vähätellen luovan työn tekijän oikeutta määrätä omasta työstään. Olen tehnyt vuosikausia töitä sen eteen että copyleft-ajattelu edistyisi Suomessa ja laventaisi erilaisten toimintamallien kirjoa. Nykyisillä toimintatavoillaan Kopiosto ei mielestäni edistä tekijänoikeuksien toteutumista vaan lähinnä tekijänoikeutta valvovan organisaation eli omaa etua.

Näistä syistä kiellän Kopiostoa toimimasta niin, että se väittäisi jotenkin edustavansa minua avoimilla sisältölisensseillä lisensoimieni teosten suhteen. Jos olet kanssani samaa mieltä, allekirjoita kirjoittamani addressi.

Toivon, että Kopiosto selvittää asian ja kehittää tekijänoikeuksien hallintaan tapoja, jotka eivät sisällä esiin nostamiani ongelmia. Siihen saakka suhtaudun kuin pohjalaisvitsin mies, jolta vaimo kysyi "Rakastatko minua vielä?". Miehen vastaus tuli seuraavana päivänä: "Ilimootan kyllä jos näis meirän olosuhtehis tapahtuu jonkunlaanen muutos."

Wednesday, March 21, 2012

Voiko laki tai julkinen tieto sisältää liikesalaisuuksia?

Viime viikolla Suomessa kiinnitettiin huomiota siihen, että Valtiovarainministeriö julkaisi kuntauudistusta koskevia tietoja Excel-taulukkona (hyi hyi - palaan tähän myöhemmin), joka oli lukittu. Laskentataulukko antaa käyttäjälleen erilaisia kuntataloutta koskevia tietoja. Lukituksella tarkoitan sitä, että käyttäjä ei pääse tarkastelemaan sitä, miten tulos on laskettu. Ministeriön kommenttien mukaan on luonnollista, että näin on, koska laskentakaavat ovat ne tehneiden konsulttien omaisuutta ja liikesalaisuuksia.

Minuakin haastateltiin asiasta YLE:n Suora linja-ohjelmaan torstaina 15.3..

Näin on menetelty monesti. Se ei kuitenkaan käy. Yhteiskunnallinen päätöksenteko tulee tehdä mahdollisimman läpinäkyväksi. Jos viranomainen ei osaa tai ehdi itse tällaisia laskemaan, kauppa palvelun ostamisesta tulee tehdä siten, että myös laskukaavat julkistetaan.

Olen aiemmin miettinyt samaa ongelmaa muutamissa yhteyksissä. Tiestön suunnittelussa käytetään liikennemääräennusteita, jotka maagisen tiedon hallitsevat konsultit tekevät taikaloitsuillaan. Minusta tämä ei käy. Jos asiantuntija ei osaa perustella asiantuntijuuttaan kuin mustalla laatikolla josta kyseenalaistamatta nostetaan niin kaivattuja vastauksia, asiantuntijuus on kestämättömällä pohjalla. EDIT Tässä kohtaa oli aluksi maininta siitä, miten ja mihin moisille asiantuntijoille tulisi antaa kenkää.

Samaa tematiikkaa pohditaan myös P-Amerikassa. Asia palasi ajankohtaiseksi tämän uutisen luettuani. Siinä kerrotaan, miten vapaaehtoisjärjestö yrittää ostaa lakiin sisällytettyjä liikesalaisuuksia julkaistaviksi.

Tuesday, August 2, 2011

Nyt Fukushimaa vasta kannattaakin seurata

Paluu lomanjälkeiseen arkeen alkaa karulla tavalla. Käynnistin Twitterin loman jälkeen uudestaan ja hashtagilla #fukushima tulee taas erittäin paljon ja ikäviä uutisia. Nyt tilanne on useiden tiedotusvälineiden mukaan se, että voimala-alueelta, rakennusten ulkopuolelta on eilen maanantaina löydetty tuuletusaukon läheisyydestä 10 Sv/h säteilytaso. Kyseinen tuuletusputki on ollut New York Timesin mukaan käytössä silloin kun maanjäristyksen jälkeen vetykaasua tuuletettiin ulos voimalarakennuksesta. Tepcon mukaan kyse on silloin ulos joutuneesta radioaktiivisesta materiaalista. Tämä onneksi tarkoittaa sitä, että säteilyvuoto ei liene viimeviikkoisen Japanin maanjäristyksen syytä.

10 Sv/h on todella korkea säteilytaso. 6-10 sievertin annostuksen saanut ihminen kuolee varmasti kahden viikon kuluessa. Kyseisellä alueella liikkuminen täytyy rajata minimiin ja jättää etäisyyttä säteilylähteeseen.

Se, että vielä nyt löydetään uutena asiana noinkin korkeita säteilypitoisuuksia tekee Fukushiman tilanteesta seuraamisen arvoisen. Pikku hiljaa piirtyy esiin ydinvoimateollisuuden kannattavuuden ja ydinvoimaa koskevan keskustelun kannalta olennainen: mitä pahan onnettomuuden jälkiseurauksiin kuuluu, mitä niiden hoitaminen maksaa, kuka laskun maksaa ja ennen kaikkea: miten siitä puhutaan. Japanissa julkinen valta on jo nyt pyrkinyt lakiteitse hillitsemään Fukushiman onnettomuutta koskevaa "asiatonta ja hysteeristä" keskustelua ja tiedonvälitystä. Näkeekö kukaan muu tässä mielenkiintoista julkisen vallan ja korporaatioiden välistä kytköstä?

Thursday, September 9, 2010

Samsung Galaxy S: bad circuit design and funny flaws

Time to write in English as the subject of this article has some interest internationally.

For a three weeks ago I decided to buy a Samsung Galaxy S. I have never had a phone with a touchscreen before. To form an opinion about the whole experience took some time - the experience was so different.

One of the first things I did was listening to radio. To my surprise there was a constant extra sound in the background. No matter which frequency (radio channel), whether the WLAN was on or off or the same for 3G - the same sound is there. It is like a helicopter coming towards you from distance. The sound can only be heard if you listen to a program or channel that also has pauses - stations who compress their signal to the extreme and never have a silent second in their broadcast are no good for testing this. (Makes me wonder who really wants to listen to those stations.)

I have already changed my phone once. As I put my SIM into the phone in the store I was a bit annoyed when I noticed that the helicopter kept approaching in the earphones of the new phone as well. The friendly salesman also confirmed it. Yesterday the local Samsung support confirmed that they can reproduce the problem also. The support is located in Sweden. What we have here is a phone of over 500€ with a radio having faulty design. The sad thing is that the problem seems to be in the circuitry. There's no way to do anything about it on the Operating System level if the circuitry is bad. At the moment I am waiting for the operator to say OK to return the no good device.

Android is IMHO a very nice operating system for mobile phones. I do think it is going to be among the winners. The pace of development is just so incredible. However, there are some really negative things, too.

Some of us go outdoors occasionally. In some activities getting accurate weather forecast is essential. In sailing, aviating and mountain climbing the weather has a huge impact - you quite simply might die if you neglect the weather.

Animated GIF has been the de facto standard for presenting maritima and aviaton weather information. There is really no better way to present information about the forthcoming weather than a series of images, animation, showing the moves of low or high pressure.

Animated GIF has also been a part of W3C specification since 1990. I do of course know that a major use for animated GIF images are the annoiyng ads. As the weather forecast industry has been there for ages I am asking: Is it OK to risk a human life just because you developers do not like ads? No one has been able to give me a reasonable explanation on why this feature is missing from Anroid other than the "I have never seen a reasonable use for an animated GIF image. I dislike the porn ads. Thus animated GIF is bad." argument. This argument is flawed. I want my browser to do the stuff that is defined in the specifications. W3C standard set is the law to follow in this case.

As already shown, animated GIF has good use and there's no way to deny it is an essential feature in a standards compliant Internet browser. Even by definition. So, Android browser is non-standard crap. A funny feature for an Open Source based product, isn't it?

Third thing to nag about is the low quality of localization. I am not talking only about the quality of translations. There is a lot of mistakes in the translations. A harder problem is that the virtual keyboard has been altered to support the scandinavian chacters like å, ä and ö by removing the CTRL-key from the keyboard to make some empty space for these letters. So, how do you enter CTRL+something type command sequences to a terminal, then? You don't. Not unless you change the language settings altogether.

I guess I won't fit to the target group of this product. Not even as a long term Linux user and Open Source advocate.

I do think Android is going to be big. I just hope that it would suit people who talk and use other languages than English and have other hobbies than poking the screen.

Designing a 500€ phone with a dysfunctional radio is a commercial suicide. This device should be top of the line. The FM radio does not even beat the 5€ units available everywhere.

Wake up, dudes!

Update 12th February 2011: After discussing this issue for half a year with the seller and phone company I got a full refund. I have listened to all possible Galaxy S phones I have been allowed to and every single one of them has had the radio flaw.

Monday, May 24, 2010

Otimme turpaan Auvaisbergin kaava-asiassa

Kuusiston halki suunniteltu tie eteni tänään taas, valitettavasti. Olin tänään Kaarinan kaupunginvaltuustossa varavaltuutetun ominaisuudessa. Olen siitä kiitollinen koska kyseinen älytön tiehanke on yksi isoimmista hölmöyksistä joita Kaarinassa ollaan tekemässä. Nyt kysymys oli Kuusistonsalmen pohjoisrannan kaavasta - kaavasta puuttui tie niiltä osin.

Turpiin tuli äänestyksessä. Kokemus oli unohtumaton: äänestyslaitteisto meni juntturaan siten, että vihreiden Hannu Rautasen tekemän ja Tomi Kurkilahden kannattaman kaavaehdotuksen hylkäämisehdotuksen äänestäminen ei kerta kaikkiaan onnistunut. Laitteiston toimimattomuus herätti yleistä hilpeyttä ja hyväntuulista vitsailua. Siksi siirryttiin nimenhuutoäänestykseen. Sen tulos oli selkeä: jaa 42, ei 8, poissa 1.

Kannattaa muistaa tämä tulos kun mietitään kuinka paljon eri puolueet todella vihertävät. Ainoa yksimielisesti toimineen vihreän ryhmän mukana äänestäneistä oli vasemmistoliiton Seija Savo.

Tiehankkeen vastustaminen oli oleellinen osa kampanjaani viime vaaleissa. Teille, jotka olette äänestäneet minua, haluan kertoa mitä sanoin asiasta:

Myös nimellä Kaarinan läntinen ohitustie tunnettu Kuusiston halkaisutie on tärkeimpiä Kaarinan yhdyskuntarakennetta koskevia ratkaisuja lähitulevaisuudessa.

Ensin ihmettelen sitä, että eikö juuri hyväksytyssä strategiassa mainittu ranta-alueiden saavutettavuus koske saavutettavuutta mereltä käsin. Purjeitse sinne rannoille ei ilmeisesti enää ole asiaa. Vesialuiettemme käyttöä rajoittaisi edelleen läntisen naapurimme silmät kiiluen jo tarjoama silta Kuusiston ja Kakskerran välille.

Yleisesti Kuusiston halkaisutiehankkeeseen tulisi soveltaa kääntäen Mark Twainin sanontaa "maata kannattaa ostaa, koska sitä ei enää valmisteta." Erityisesti luonnonarvoiltaan poikkeuksellista maata ei Kaarinassa liiemmin ole ja siksi sitä olisi syytä säästää - niin Auvaisbergissa kuin Kuusistossakin.

Tiehankkeen toteutuessa vedetään sen verran rujo arpi Kaarina-neidon poveen, että ei juuri tarvitse moista kovin näkyvästi esitellä. Hassuinta tilanteessa on se, että moinen tärvääminen ollaan tekemässä vapaaehtoisesti ja samalla luovutaan sellaisesta pääomasta, jota millään Turun ympäryskunnalla ei ole - aidosti merellisestä Kuusistonsalmesta ja Kuusiston länsiosan ainutlaatuisesta metsäalueesta.

Samalla Kaarinan nykyisen keskustan kaupan ja liike-elämän mahdollisuudet kapenevat enkä näe, että tähän kehitykseen olisi mitenkään varauduttu yhdyskuntasuunnittelussa. Entisenä paraislaisena, pitkään Kaarinaa "Paraisten tienhaaran" kylänä katselleena pidän jo nykyisestä, se on hyvin kehityskelpoinen. Lopputulos on pahimmillaan kuin Espoo-niminen kaupunki, jolla on nuiva ja kuollut hallinnollinen keskus ja erikseen kaupan keskus kilometrien etäisyydellä toisistaan. Sitäkö me haluamme?

Vihreän valtuustoryhmän selvityspyyntö musiikin perusopetuksen oppilaspaikkojen palveluhankinnasta

Tänään oli pitkä valtuuston kokous. Siihen valmistautuessamme kerroin valtuustoryhmälle asioista, jotka ovat minusta outoja taiteen perusopetuksen musiikin perusopetuksen järjestämisessä. Lyhyesti: Kaarinan vihreä valtuustoryhmä teki tänään alla olevan, osin jo aikaisemmin esittämiäni kantoja toistavan selvityspyynnön:

Kaarinan vihreä valtuustoryhmä pyytää valtuustolle selvitystä taiteen perusopetuksen musiikin opetuksen järjestämisen yhteydessä seuraaviin esiin tulleisiin asioihin:

1. Miten on mahdollista, että kokonaisuudessaan noin 110 000 euron palveluhankinta on tehty kilpailuttamatta sitä hankintalain mukaisesti? Kyseistä hankintaa ei ole ilmoitettu tavalliseen tapaan julkisten hankintojen järjestelmä Hilmassa.

Tausta: Kaarinan kaupungin hankintasäännössä ohjeistetaan seuraavasti: "7000 euron ja sitä suurempi hankinta tulee kilpailuttaa kirjallisella tarjouspyynnöllä, kirjalliset tarjoukset tulee pyytää mikäli mahdollista vähintään kolmelta potentiaaliselta toimittajalta ja hankinnasta tulee tehdä kirjallinen päätös." Lain mukaan kansallinen kynnysarvo on 30 000 euroa.

Kansalaistoiminnan lautakunnan 19.1. pidetyn kokouksen pöytäkirja toteaa: "Keskustelun tavoitteena on ohjeistaa kulttuurisihteeri Mikko Nortelaa tekemään tarjouspyynnöt keväällä päättyvien musiikkioppilaitosten sopimusten jatkamiseksi."

Tietojemme mukaan oppilaitokset ovat kuitenkin saaneet kirjeen, jossa pyydetään selvitystä opetuksen järjestämisestä, ei tarjouspyyntöjä.

Kansalaistoiminnan lautakunnan 20.4. pidetyn kokouksen pöytäkirjassa, kyseisen asian esittelytekstissä todetaan kuitenkin: "Kansalaistoiminnan lautakunta ohjeisti kokouksessaan 19.1.2010 kulttuurisihteeri Mikko Nortelan käymään neuvotteluja taiteen perusopetuksen musiikin opetuksen järjestämisestä kaarinalaisille lapsille ja nuorille."

Miten ihmeessä tarjousten pyytäminen on muuttunut neuvottelumenettelyksi?


2. Miten on mahdollista, että käytettäviä oppilaitoksia valittaessa valintaa on perusteltu laadullisilla kriteereillä, joihin ei ole pyydetty selvitystä selvityspyynnön saaneilta oppilaitoksilta.

Tausta: Oppilaspaikkojen hankkimista Turun konservatoriolta perustellaan lautakunnan päätöksessä seuraavasti: "Turun konservatorion esitys on kallein, mutta kyseessä on alueen profiililtaan korkein oppilaitos." Kyseessä on ollut kuitenkin taiteen perusopetuksen oppilaspaikkoja koskeva palveluhankinta. Sillä, että Turun konservatorio on alueen ainoa ammattiin johtavaa koulutusta antava oppilaitos voi perustella taiteen perusopetuksen paikkoja koskevaa hankintaa. Logiikka olisi yhtä nurinkurinen kuin maksalaatikon ostaminen kaksinkertaiseen hintaan liikkeestä, jossa on kaupungin parhaat sisäfilepihvit. Jos laatuvertailua musiikin perusopetuksen osalta on tehty, sitä ei löyty päätöksen esittelystä.


3. Mikä on Turun konservatoriosäätiö ja mikä Kaarinan kaupungin suhde siihen on?

Tausta: Kansalaistoimen lautakunnan 20.4. pidetyn kokouksen tätä palveluhankintaa koskevassa esittelytekstissä todetaan: "Kaarinan kaupunki on Turun konservatoriosäätiön perustajajäsen, jonka rooli konservatorion toiminnassa tulee vahvistumaan uuden säätiötoiminnan käynnistyessä." Mikä tällainen säätiö on kun sitä ei löydy Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteristä ja mikä Kaarinan kaupungin suhde tähän säätiöön tarkkaan ottaen on?

Kaarinassa 24. toukokuuta 2010
Kaarinan vihreä valtuustoryhmä

Sunday, May 23, 2010

Omar Esparza vetoaa: painostakaa Meksikon hallitusta



Lisäys 27.04.: Sain yllä olevan kuvan julkaisemiseen luvan sen ottaneelta Raimo Oksalalta. Kiitos Raimolle!

Istun vihreiden puoluekokouksessa. Äsken poliittisessa keskustelussa tuli yllätyspuhuja. Paikalle on tullut meksikolainen Omar Esparza. Hänen vaimonsa ammuttiin samassa aseellisessa hyökkäyksessä missä turkulainen kansalaisoikeusaktivisti Jyri Jaakkola sai surmansa.

Lue upsidedownworldin artikkeli attentaatista.

Omar tuli tänne pyytämään tukea Meksikon hallituksen painostamiseen. Hän haluaa saada Meksikon tilanteen muuttumaan: nyt siellä on vallalla rahan epädemokraattinen valta.

Enpä olisi uskonut, että yleensä niin nuivassa puoluekokouksessa kyynel tunkee väkisin silmäkulmaan. Omarin vierailu konkretisoi sen, miksi politiikan tekeminen on tärkeää. Jos sitä ei tehdä, valtaa käyttää joka tapauksessa joku. Pahimmillaan siitä tulee Thomas Hobbesin kuvaama "luonnontila", kaikkien sota kaikkia vastaan, jossa elämä on "yksinäinen, köyhä, ruokoton, eläimellinen ja lyhyt".

Olen samaa mieltä suosiotaan ja myötätuntoaan seisten taputtaneen puoluekokouksen kanssa. Tahdon tukea Omarin ja hänen kaltaistensa toimintaa. Nyt mielentila pitää kanavoida toimintaan. Mitä teemme?