Äänestäjän sähköisen rekisteröinnin käyttöönotto ja viestinnän vaikeus

Olen tulossa olevien kuntavaalien alla kouluttanut Kaarinan kaupungin vaalilautakunnat käyttämään sähköistä äänestäjän rekisteröintisovellusta. Kouluttajaksi minut on pyydetty siksi, että olen tammi-helmikuussa presidentinvaaleissa testannut vaalilautakunnan kanssa sähköistä rekisteröintisovellusta.

Kyse ei ole sähköisestä äänestyssovelluksesta, vaan vaalitietojärjestelmän osasta, joka mahdollistaa paperisesta äänestysluettelosta luopumisen. Äänestäjä saapuu paikalle kuten ennenkin ja esittää henkilöllisyystodistuksen. Suuri edistysaskel on se, että vaalivirkailija voi yksinkertaisesti skannata äänestäjän henkilöllisyystodistuksesta viivakoodin optisella lukijalla. Ainoastaan pahvisten vaaleanpunaisten ajokorttien ja vanhempien henkilökorttien kohdalla joudutaan näpyttelemään henkilötunnus käsin. Sovellus on ollut käytössä jo vuosia ennakkoäänestyspaikoilla.

Teknisesti sovellus on toteutettu siten, että JavaScriptillä on tehty selainsovellus, joka kommunikoi SSL-suojattua yhteyttä käyttäen vaalitietojärjestelmälle. Vaalivirkailijoiden tunnistautuminen hoidetaan VETUMA-tunnistautumismenetelmillä.

Kaarinassa sovellus toimi vaalipäivien äänestyksessä presidentinvaalissa hyvin. Kaikki järjestelmää käyttäneet vaalivirkailijat olivat sitä mieltä, että se on huomattava parannus vanhaan. Kuitenkin siitä huolimatta että käytimme rinnakkain sekä paperilistaa vanhaan malliin että uutta järjestelmää meillä jäi kahden äänen ero sähköisen listan ja uurnasta löytyneen annettujen äänien välille: uurnassa oli kaksi ääntä enemmän. Jäljitimme ongelman siihen, että käyttöliittymä ei ollut aivan selkeä ja yhdistettynä siihen seikkaan, että viivakoodinlukijat päästävät onnistuneen viivakoodin lukemisen jälkeen piippauksen vaikka lukijasta tullut tieto ei siirtyisikään sovellukseen oikein esim. sen takia, että kursori ei ole tekstikentässä, johon tieto pitäisi lukea.

Kirjoitan tätä blogausta siksi, että en ole ollenkaan vakuuttunut siitä onko järjestelmä siinä tilassa, että se on vaalin alkaessa kunnossa. Syy käy ilmi kun kerron tapahtumat aikajärjestyksessä.

3. tammikuuta kirjoitan Oikeusministeriön vaalitukeen seuraavan viestin:

Tervehdys,

Olen Kaarinan keskustan äänestysalueen vaalilautakunnan puheenjohtaja. Pidimme 3.1. koulutustilaisuuden äänten sähköisestä rekisteröinnistä ja osallistuimme järjestelmän testausharjoitukseen. WWW-sovellusta testattaessa kävi ilmi kaksi sovellukseen liittyvää ongelmaa joihin ainakin kannattaa kiinnittää huomiota ohjeistuksen muodossa:

1) Äänestystapahtumat sisältävän loki-ikkunan sulkeminen, virkistämistoiminnon (refresh) käyttäminen tai selaimen taakse-painikkeen painaminen hävittää tiedot. Ongelman ydin: vikatilanteessa yksi virhetoiminto riittää hävittämään koko tiedon eikä sitä saada takaisin ennenkuin vikatilanne on ohi. Näin ainakin Win7+IE -yhdistelmällä.

Äänestäjän tietojen etsiminen selaimen etsi-toiminnolla on mielestäni liian riskialtis menetelmä - erilaisissa poikkeustilanteissa ihmiset tekevät enemmän ja ennakoimattoman luonteisia virheitä. Listan hävittäminen on liian helppoa ja tällainen virhetoiminto rampauttaa toiminnan koko loppuajaksi minkä vaalihuoneisto on auki.

Ratkaisuehdotus: vaalilautakuntia ohjeistetaan siinä, miten tulee toimia yhteys- tai sähkökatkon aikana. Yhteyskatkon aikana riittävä toimi lienee paikallisen kopion tekeminen äänioikeuden jo käyttäneiden listasta joko paperille tulostamalla tai tulostamalla PDF-tulostinohjelmalla sähköinen paikallinen kopio. PDF-tiedoston käyttäminen jo äänestäneiden etsimiseen on turvallisempaa kun listaa ei pysty PDF-lukuohjelmaa käytettäessä tahattomasti muuttamaan. Sähkökatkon yhteydessä paikallisen sähköisen kopion tekeminen on ainoa mahdollisuus. Vaikka käytössä olisi katkottoman virransyötön takaavia UPS-laitteita, ne eivät tyypillisesti riitä teholtaan laserkirjoittimen käyttämiseen.

2) USB-väylän liitettävää viivakoodin lukijaa käytettäessä viivakoodinlukijalla tehdyn lukutapahtuman jälkeen äänestäjän henkilötunnus ilmestyy tekstikenttään. Tässä toiminnallisuudessa on pieni ongelma: kenttä ei tyhjene lukutapahtuman alkaessa. Tästä syystä kenttä täytyy tyhjentää manuaalisesti delete-näppäintä käyttämällä aina kun viivakoodinlukijaa on käytetty. Selainikkunassa ei ole toiminnetta tämän suorittamiseen. Kentän tyhjentäminen on olennaista mm. siksi, että osa viivakoodin lukulaitteista on herkkiä ns. kaksoisliipaisulle, jossa sama viivakoodi luetaan yhden painalluksen aikana kahdesti.

Ratkaisuehdotus tulevaisuutta ajatellen: sovellus tyhjentää hetun sisältämän tekstikentän aina kun viivakoodin lukijalta tulee uusi datapurske. 

 Saan kysymykseeni seuraavan vastauksen 11.01:

Hei,
pahoittelut, ettemme ole ehtineet vastata. Kommenttinne samoinkuin muun palautteen käsittely on meillä vielä työn alla. 1 -kohdan ehdotuksenne mukaisesti meiltä on vielä tulossa lisäohjetta. Esittämänne huoli on aiheellinen ja virkistämistä tulee välttää. Jos käyttökatko on niin pysyvä, että joudutaan loppuajaksi siirtymään paperiversion käyttöön, tulisi pyrkiä saamaan tulostettua loki paperille lähimmässä paikassa, missä tietoliikenneyhteydet toimivat. Laajan yhteysongelman kohdalla tämä ei aina tietenkään ole mahdollista.

Vastaan viestiin heti:

Kiitos nopeasta vastauksesta.

Paperille tulostaminen ei ole vaihtoehto jos sähköt ovat poikki. Useimmissa tapauksissa äänestyspaikan laitteisto koostunee kannettavista tietokoneista. Helpon siirrettävyyden ohella niitä tietysti käytetään siksi, että toiminta voi jatkua jonkin aikaa akun varassa. Sähkön puute tarkoittaa kuitenkin sitä, että tulostimet eivät toimi ilman katkottoman virransyötön varmistavaa UPS-laitetta. Oma tuntumani on se, että tällaisia ei äänestyspaikoille ilmesty jos niitä ei ole erityisesti ohjeistettu hankkimaan.

Kannattaa myöskin huomata, että koulujen ja muiden tavallisten äänestyspaikkojen verkkotulostimet eivät sähkökatkon tapauksessa toimi, koska kouluissa tietoverkon aktiivilaitteita kuten kytkimiä ei ole kouluissa yleensä varustettu UPS-laitteilla, tulostimista puhumattakaan.

Kun tulostaminen ei onnistu, äänestyspisteessä olevan koneen kanssa ei välttämättä voi lähteä muualle tulostamaan. Muistanette, että järjestelmään on pääsy ainoastaan tietyistä IP-osoitteista. Jos on todella tarkoitus lähteä muualle tulostamaan, tulostamisen täytyy tapahtua mielellään ylimääräisellä koneella, vaalijärjestelmään rekisteröidystä IP-osoitteesta. Tämä puolestaan tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä, että koneen on oltava kytkettynä kunnan hallintoverkkoon (jotta kone käyttäisi etukäteen ilmoitettua IP-osoitetta). Etukäteen määritellyn IP-osoitteen vaikutus on se, että vaikka jossain paikassa tietoliikenneyhteydet muuten toimisivat, siitä ei ole apua jos kyse on eri verkosta kuin mitä on suunniteltu käytettävän.

Jos esim. tapaninpäivän myrsky toistuu ja kunnan keskustaajama on sähköttä, tämä tarkoittaa edellä mainituista syistä monessa tapauksessa sitä, että tulostaminen ei kerta kaikkiaan onnistu kuin niiltä äänestyspisteissä käytössä olevilta koneilta, joilla tieto on.

Tämän takia pidän tärkeänä tehdä äänestäneiden listasta paikallinen sähköinen kopio välittömästi sähkökatkon tai yhteysongelman ilmettyä. Jos se pystytään tulostamaan paperille, se on hienoa, mutta käytännön toiminta äänestyspaikalla voi jatkua myös sähköisen kopion avulla.

Saan vastauksen nopeasti, samana päivänä:

Hyviä huomioita. Tarkoitin paperille tulostusta jossakin muussa kunnan toimitilassa, johon esim. vaalituki pystyy toimittamaan vaalipäivänä äänestäneiden luettelon vaikkapa sähköpostilla pdf -muodossa. Tuo lokin kopiointi sähköiseen muotoon on hyvä ratkaisu, jolla pärjätään niin kauan kuin on sähköä.

Meillä on huomenna asiasta kokous, jonka jälkeen lisäohjetta lähetetään, todennäköisesti perjantaina. 

Valmistautuminen kuntavaaleihin, lokakuu

Valmistautuessani pyynnöstä kouluttamaan kaupungin vaalilautakuntia syksyn kuntavaaleihin tajuan, että en ole saanut vastausta.  Otan yhteyttä 2.10. ministeriön vaalitukeen uudestaan:

Tervehdys,

Valmistaudumme uusiin vaaleihin. En edelleenkään ole saanut vastausta edellisen vaalin alla esittämääni kysymyksiinn. Voisitteko kertoa, mitä olette päättäneet asiasta ja miten asia on ohjeistettu?

Aloitamme tänään kaikkien Kaarinan kaupungin vaalilautakuntien koulutukset sähköisen rekisteröinnin osalta ja vastaukset tulisivat tarpeeseen.

Saan ainoastaan automaatti-ilmoituksen viestin vastaanottamisesta. Suunnittelen ja toteutan koulutukset niillä tiedoilla ja kokemuksilla mitä minulla on. Huomaan ilokseni, että sovellusta on parannettu siten, että virhetoimintojen mahdollisuus pienenee.

Koulutukset sujuvat hyvin, koulutettavat ovat kysyttäessä sitä mieltä että he pitävät järjestelmää hyvänä. Olen itsekin tyytyväinen kaupungin tietohallinnon otteeseen: äänestyspaikoille on varauduttu viemään tulostinten lisäksi myös UPS-laitteet, jotta paperituloste saadaan tehtyä myös sähkökatkon tapauksessa.

Viimeisellä koulutuskerralla 10.10. kuitenkin tulee ongelmia: saman äänestysalueen kaksi toimitsijaa istuu vierekkäin ja testaa järjestelmää. Vierekkäin olevien, samaan kytkimeen kytkettyjen koneiden lokitiedostot eivät täsmää. Kyse ei näytä olevan edes siitä, että viimeisimmät nimet eivät ole ehtineet päivittyä lokitiedostoon - eroja on myös takautuvasti. Lisäksi jotkut vaalitoimitsijat saavat eteensä väärän äänestysalueen lokitiedoston.

Saamme koulutuksen vedettyä teknisesti läpi mutta epävarmuus jää jäytämään. Kaupungin virkailijat kommunikoivat ja dokumentoivat tapahtuneen ja kuulen, että vaalituesta on saatu vastauksia, jotka selittävät osan tapahtuneesta. Lisäksi olisi pitänyt ottaa yhteyttä vaalitukeen tilanteen ollessa päällä, jotta sitä olisi voitu tarkastella in vivo. Päätetään järjestää uusi testi, johon kutsutaan kaikki vaalilautakuntien puheenjohtajat. Tämä testi pidettiin eilen, 16.10..

Tilaisuuden aluksi kerromme kaikille minkälaisiin ongelmiin törmäsimme ja puhumme toimintatavasta. Päätimme, että alamme testaamaan ja etsimään vikoja ja soitamme vaalitukeen jos löydämme niitä. Löydämme vikoja ja otamme yhteyttä vaalitukeen puhelimitse. Minä selitän ensimmäisen ongelman: sen, että äänestäjän tiedot eivät ilmesty lokiin äänen kirjaamisesta huolimatta, kaupungin virkamies selittää toisen ongelman. Jatkan asiasta keskustelua vaalituen virkamiehen kanssa, ja sanon, että tilanne vaikuttaa kyllä aika pahalta jos asiaa ei ole saatu edellisen kerran vikadokumentaation perusteella korjattua. Käytän hyvin jyrkkää kieltä tavalla joka jälkikäteen hävettää. Kysyn myös että miten minun pitäisi täällä näitä ihmisiä kouluttaa kun en ole vieläkään saanut vastausta tammikuussa lähettämääni kysymyksiin? Virkamies sanoo että hän ei ole tietoinen asiasta. Muistan kuitenkin että hän on sama henkilö, jonka kanssa viestin tammikuussa ja kivahdan, että tammikuun jälkeen minulle ei ole vastannut kuin ministeriön kirjaamon automaattivastaaja. Asiat on kerta kaikkiaan saatava kuntoon, voimasana, piste.

Palaamme kipakasta moodista asiaan. Kysyn, mitä tietoja vaalituki tarvitsee ongelman ratkaisemiseen. Vastaus: dokumentoinnin siitä, miten ongelmat ilmenevät. Ei siis tehdä mitään online-vianetsintää. Kiitän ja alamme dokumentoimaan vikoja ja lähetämme ne vaalitukeen.

Tänään sähköpostiyhteys vaalitukeen palaa. Virkamies kirjoittaa, että meillä on ollut viestinnällinen väärinkäsitys. Hänen tarkoituksensa oli viestiä tammikuussa, että kaikille järjestelmän käyttäjille tulee asiasta ohjeet. Luen viestiä hölmistyneenä: en ole moista uusittua ohjetta nähnyt. Paljastuu, että sellainen on tullut kaupungille, mutta se ei ole löytänyt tietään minulle. Saan kaupungilta skannatun version ohjeesta. Siinä on otettu huomioon voittopuolisesti kaikki sähkö- tai yhteyskatkoon liittyvät ongelmat, joita olen viesteissäni kuvannut. Ainoa merkittävä ero on se, että ministeriön ohjeessa suositetaan kopioimaan lokin sisältö tekstinkäsittelyohjelmaan - asia, jota pidän selvänä virhelähteenä.

Kirjoitan vastauksen, jossa pahoittelen eilisen puhelinkeskustelun sävyä, kerron, että olen vasta äskettäin saanut käsiini korjatun toimintaohjeen, mainitsen että oletin asiaan palattavan, toistan huoleni tekstinkäsittelyohjelmasta virhelähteenä, kerron miten olen ohjeistanut Kaarinan vaalilautakunnat ja korostan, että jo pelkästään lokien päivityksen ongelmat ovat tekijä, joka saa epäilemään järjestelmän luotettavuutta.

Kylmä rinki

Nyt odotamme, että vikojen lähteet saadaan paikallistettua ja vielä yhtä testiä. Sen pohjalta keskusvaalilautakunta joutuu päättämään miten ohjeistaa vaalilautakuntia ja toisaalta vaalilautakuntien puheenjohtajat pystyvät tekemään suunnitelmia siitä, miten vaalipäivänä toimitaan jos vikoja vieläkin ilmenisi.

Olen tyytyväinen siihen, että keskusteluyhteys on taas auki. Se, mihin en ole tyytyväinen on se, että jo lähtökohtaisesti aivan selkeitä riskitekijöitä ja ongelmia oli vuoden alussa vielä paljon. Se, että järjestelmää on käytetty jo vuosia ennakkoäänestyksessä ei ole tae siitä, että että se toimisi äänestyspaikoilla vaalipäivänä. Perustelu: postin henkilökunta ja ennakkoäänestyksessä työskentelevät henkilöt ovat tottuneita tietotekniikan käyttäjiä. Heidän tapansa käyttää tietotekniikkaa on homogeenisempi kuin vaalipäivänä koneiden ääressä istuvien vaalilautakuntien jäsenten. Minulla ei ole varaa tietotekniikassa luottaa moukan tuuriin. minussa on paha karma: saan todistettavasti aikaan pelkällä läsnäolollani kaikenlaisia vikoja tietokoneissa. Siksi olen oppinut pelaamaan varman päälle.

Demokratia ja vaalit on arvokas asia ja sitä arvokkuutta ei tule tärvätä tekniikan vajavaisuuteen. Ministeriön tapa viestiä asiasta henkii vanhaa kunnon hallinnon hierarkiaa. Samoin heidän näkemyksensä siitä, mikä vaalien järjestämisen läpinäkyvyyden asteen tulisi olla.

Esimerkki tästä: soitin 2.10. yleiseen vaalineuvontanumeroon kysyäkseni, missä vaalilautakuntien ohjeet ovat kun niitä ei löyty vaalit.fi-sivustolta. Siellä oleva kuntavaalimateriaali oli tuolloin vielä vuodelta 2008. Kerroin, että valmistelen koulutusta ja että minulla on tarkoitus viitata materiaalissa hyperlinkillä suoraan sähköiseen versioon oppaasta. Lisäksi sanoin, että on tärkeää, että kuntalaiset voivat myös tutustua vaalilautakunnan ohjeistukseen, jotta he niin halutessaan pystyvät tarkkailemaan sujuuko vaalitoimitus annettujen ohjeiden mukaisesti.

Vastaus tuli samana päivänä sähköpostilla: oppaat ovat paitsi vaalitietojärjestelmässä, myös oikeusministeriön sivuilla. Viestissä oli vielä kuvaava lisäys:

Tiedot on tarkoitettu vaaliviranomaisten käyttöön. Tarvittaessa lisätietoja voi kysyä ...

ja perässä kahden virkamiehen yhteystiedot. Viesti oli lähetetty cc:na koko ministeriön vaalitiimille.

Kopiosto polkee tekijäin oikeuksia

Kopiosto on etusivunsa mukaan "vuonna 1978 perustettu tekijöiden, kustantajien ja esittävien taiteilijoiden yhteinen tekijänoikeusjärjestö. Kopiosto myöntää teosten käyttölupia ja tilittää perityt korvaukset teosten tekijöille tai heidän edustajilleen." Kyse on siis tekijänoikeuden haltijoita edustavasta järjestöstä.

Viime aikoina Kopiosto on ollut julkisuudessa neuvoteltuaan oppilaitoksille oikeuden käyttää YLE Areenan sisältöä opetuksessa. Aiemmin keskustelua on herättänyt oppilaitoksille muun muassa Internet-sisällön käyttöoikeuden sisältävä digilupa. Tarmo Toikkanen on analysoinut digiluvan sisältöä perusteellisesti Opettajan tekijänoikeus -blogissaan.

Tämän kirjoituksen motiivi on Ville Oksasen blogissaan esiin nostamat Kopioston digiluvan ongelmat. Keskityn erityisesti avoimilla sisältölisensseillä kuten Creative Commons -lisensseillä lisensoituihin sisältöihin. Kopioston varatoimitusjohtaja Jukka-Pekka Timonen reagoi Oksasen kritiikkiin ihailtavan nopeasti. Timonen selventää, että aineiston täysraportoinnin vaatimus on ilmeisen kohtuuton ja että kyse on "CC- ja vastaavien lisenssien ULKOPUOLELLA olevan internetaineiston käytön KOPIOIMALLA – lukemisesta, näyttämisestä tai browsaamisesta ei ole kyse."

Vastaus kuitenkin herättää lähinnä lisäkysymyksiä. Käyn läpi muutamia tilanteeseen ja toimintaan liittyviä ongelmia.

 1. Kopiostolla ei ole yleisedustavuutta nettisisällön suhteen Tekijänoikeuslain 1§ määrittelee tekijänoikeuden:

 "Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen."

Saman lain 2§ määrittelee tarkemmin, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan:
"Tekijänoikeus tuottaa, jäljempänä säädetyin rajoituksin, yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Kappaleen valmistamisena pidetään sen valmistamista kokonaan tai osittain, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi sekä millä keinolla ja missä muodossa tahansa. Kappaleen valmistamisena pidetään myös teoksen siirtämistä laitteeseen, jolla se voidaan toisintaa."

Tekijänoikeus on siis tekijällä itsellään. Kopioston ja muiden tekijänoikeuksien valvontamandaatti perustuu siihen, että luovan työn tekijät eli tekijänoikeuksien haltijat ovat perustaneet järjestöjä valvomaan etujaan ja hoitamaan tekijänoikeuksien kauppaa ja maksuliikennettä. Tämä on välttämätöntä ja järkevää jotta luovasta työstä saa niin halutessaan korvauksen.

Internet-sisällöstä kuitenkin suurin osa on muiden kuin Kopioston jäsenten tekemää. Tämä pätee suomenkieliseen sisältöön puhumattakaan muilla kielillä julkaistuista materiaaleista. Voi tietysti argumentoida, että Kopiosto on kuitenkin suurin tekijänoikeusjärjestö. On kuitenkin selvää, että Kopioston jäsenten tuottaman sisällön määrä on selvästi vähemmistössä. Haastankin Kopioston osoittamaan, että on toisin. Siihen asti pidän selvänä, että Kopiostolla ei ole yleisedustavuutta ja siten sillä ei ole minkäänlaista yleispätevää mandaattia lisensoida Internet-sisältöä.

2. Kopiosto rikkoo itse menettelyllään tekijänoikeuksia 

Kopiosto on digiluvassaan velvoittanut digimateriaalin käyttäjät rekisteröimään opetuksessa käyttämänsä sisällön palvelussaan. Toiminnan logiikka on seuraava: opettaja valitsee materiaalin ja lähettää sen Kopioston palveluun. Opettaja saa sähköpostissa "leimatun" version, jota voi kopioida opetuksessa. Järjestely tarvitaan Kopioston mukaan siksi, että korvaukset voidaan tilittää tekijöille. 

Käytäntö kuitenkin itsessään rikkoo tekijänoikeuksia. Edellä esitetystä lakisitaatista käy ilmi, että tekijällä on oikeus päättää kopioiden eli teoskappaleiden valmistamisesta. Järjestelyssä Kopiostolle muodostuva hyväksyttyjen sisältöjen arkisto koostuu kuitenkin teoskopioista, jotka ovat vieläpä muunneltuja teoksia, koska niihin on pistetty se leima. (Korjattu Teosto Kopiostoksi kello 15:00 27.08. 2012. Toki oli tarkoitus kirjoittaa Kopiostosta koko ajan. Poistettu ylimääräinen sana "on". Kiitos tarkkasilmäisille lukijoille!)

Ongelmat:

a) Ovatko Kopioston jäsenet todella antaneet Kopiostolle luvan valmistaa teoskappaleita? Kopioston varsinainen rooli on myöntää lupia teoskappaleiden valmistamiseen. Kopioston jäseneksi liitytään täyttämällä valvontavaltakirja, jossa ei ole mitään mainintaa siitä, että Kopiostolla olisi oikeus valmistaa teoskopioita valvontaa suorittaessaan. Jos muuta nimenomaista lupaa ei ole myönnetty, Kopiosto rikkoo menettelyllään lakia.

b) Käytäntö rikkoo niiden tekijänoikeuksien haltijoiden oikeuksia, jotka ovat kieltäneet joko sisällön jäljentämisen kokonaan tai vaihtoehtoisesti johdannaisteosten tekemisen niistä. Kopiostolla ei ole minkäänlaista oikeutta tehdä tai rohkaista opettajia rikkomaan lakia ja tekemään kopioita tällaisista sisällöistä.

3. Kopiosto polkee erityisesti avoimien sisältölisenssien käyttäjien oikeuksia määrätä teoksistaan

Avoimien sisältölisenssien idea, käyttäjänoikeus eli copyleft, on sama kuin Open Source- eli avoimien ohjelmistolisenssien. Ne ovat sopimusoikeudellinen kehys, joka antaa sisällöntuottajalle mahdollisuuden antaa sisällön käyttäjälle tiettyjä tekijänoikeuteen kuuluvia oikeuksia. Näitä ovat tyypillisesti käyttöoikeus, oikeus valmistaa kappaleita (kopioita) ja asettaa niitä nähtäville, muunteluoikeus ja oikeus kaupalliseen käyttöön. Tunnetuin avoin sisältölisenssien perhe Suomessa on Creative Commons- eli CC-lisenssit.

Kopioston Jukka-Pekka Timosen ilmaisu "CC- ja vastaavien lisenssien" niputtaa kaikki nämä lisenssit yhteen kasaan. Tosiasiassa kuitenkin esimerkiksi CC-lisenssejä on erilaisia. Tekijänoikeuden haltija voi hyvin monipuolisesti valita mitä oikeuksia luovuttaa pois. Esimerkiksi opetusmateriaalin tekijä voi sallia käytön ja muuntelun mutta kieltää kaupallisen käytön. Yleistävä niputtaminen kielii siitä, että avoimet sisältölisenssit tunnetaan Kopiostossa heikosti. Olisi hienoa jos niihin maltettaisiin tutustua. Niitäkin käyttämällä on olemassa liiketoimintamahdollisuuksia, joihin liittyviä tekijänoikeuksia Kopiosto voisi valvoa.

On hyvä, että tahtotila on se, että avoimilla lisensseillä lisensoidut teokset eivät kuulu Kopioston raportointivelvollisuuden piiriin. Digiluvan ehdoissa lukee:

"Lupaehdot eivät myöskään koske niitä käyttötilanteita, joissa luvansaajalla on muuhun sopimukseen tai lisenssiin perustuva oikeus käyttää teosta." 

Tietenkin ne lupaehdot koskevat moisessa tapauksessa. Oikea ilmaisu vain on se, että niitä ei sovelleta kyseisissä tapauksessa. Minua ihmetyttää se, että Kopiosto edes yritti moista. Raportoinnin vaatiminen esimerkiksi CC-lisensoidun sisällön käytöstä rikkoo selvästi CC-lisenssiä. Lisenssin tarkoitus on luoda selvä sopimuksellinen kehys, johon voi luottaa. Ehdoista on tarkoitus saada kerralla selvää. Sen vuoksi esimerkiksi Creative Commons Nimi Mainittava-lisenssi 1.0:n tekstissä, lyhyemmin CC-BY, on seuraava teksti:

 8. Muut ehdot ... e) Tämä lisenssi muodostaa täydellisen sopimuskokonaisuuden osapuolten välille Teoksesta. Osapuolten välillä ei ole muita sopimuksia tai välipuheita Teoksesta. Lisenssin antajaa eivät sido lisenssinsaajan kanssa käydyssä kirjeenvaihdossa tai neuvotteluissa esille tulevat ehdot. Tätä Lisenssiä ei saa muuttaa ilman yhteisesti sovittua kirjallista lisenssin antajan ja lisenssin saajan välistä sopimusta. 

Avoimen sisältölisenssin valitseva sisällöntuottaja on useimmiten valistunut ja valitsee avoimen lisenssin tietoisesti. Kopioston yritys saattaa myös avoimilla sisältölisensseillä lisensoitu sisältö hyväksymismenettelyn piiriin kyseenalaistaa luovan työn tekijän oikeuden määrätä oman työn käytöstä ja on siksi suora hyökkäys tekijänoikeuden ydintä kohtaan. Teoksen tehneen oikeuksiin kuuluu myös niin halutessaan luovuttaa käyttäjälle tekijänoikeuteen kuuluvia oikeuksiaan.

Kyse ei edes ole pelkästään yhteisen hyvän edistämisestä. Jotkut nettijulkaisut käyttävät avoimia sisältölisenssejä saadakseen sisällöilleen laajemman näkyvyyden ja edistävät näin liiketoimintaansa. Esimerkkinä mainittakoon Creative Commons Nimeä-Ei muutoksia-Epäkaupallinen -lisenssiä käyttävät Digitoday ja Taloussanomat. Kaipa Kopioston mielestäkin tällaisen liiketoimintamallin saa sentään valita?

Tekijänoikeusasiat eivät ole yksinkertaisia. Virhe on ymmärrettävä jos tekijänoikeusasiat eivät ole tuttuja. Kopiosto on sen sijaan tekijänoikeuksia hallinnoiva asiantuntijaorganisaatio eikä tällaista virhettä olisi saanut missään tapauksessa päästää syntymään. Tapa niputtaa kaikki avoimet sisältölisenssit yhdeksi kokonaisuudeksi on erityisen omituinen.


Kiellän Kopiostoa "edustamasta" avoimilla lisensseillä lisensoimaani sisältöä millään tavalla

Kopioston toiminta asiassa näyttää siinä määrin kömpelöltä ja omituiselta että sanoudun irti moisesta toiminnasta. Pidän hyvänä sitä, että ihminen voi ansaita elantonsa tuottamalla aineettomia hyödykkeitä ja myymällä niitä. En kuitenkaan hyväksy, että tekijänoikeusjärjestö toimii itse asetetulla mandaatilla vähätellen luovan työn tekijän oikeutta määrätä omasta työstään. Olen tehnyt vuosikausia töitä sen eteen että copyleft-ajattelu edistyisi Suomessa ja laventaisi erilaisten toimintamallien kirjoa. Nykyisillä toimintatavoillaan Kopiosto ei mielestäni edistä tekijänoikeuksien toteutumista vaan lähinnä tekijänoikeutta valvovan organisaation eli omaa etua.

Näistä syistä kiellän Kopiostoa toimimasta niin, että se väittäisi jotenkin edustavansa minua avoimilla sisältölisensseillä lisensoimieni teosten suhteen. Jos olet kanssani samaa mieltä, allekirjoita kirjoittamani addressi.

Toivon, että Kopiosto selvittää asian ja kehittää tekijänoikeuksien hallintaan tapoja, jotka eivät sisällä esiin nostamiani ongelmia. Siihen saakka suhtaudun kuin pohjalaisvitsin mies, jolta vaimo kysyi "Rakastatko minua vielä?". Miehen vastaus tuli seuraavana päivänä: "Ilimootan kyllä jos näis meirän olosuhtehis tapahtuu jonkunlaanen muutos."

Voiko laki tai julkinen tieto sisältää liikesalaisuuksia?

Viime viikolla Suomessa kiinnitettiin huomiota siihen, että Valtiovarainministeriö julkaisi kuntauudistusta koskevia tietoja Excel-taulukkona (hyi hyi - palaan tähän myöhemmin), joka oli lukittu. Laskentataulukko antaa käyttäjälleen erilaisia kuntataloutta koskevia tietoja. Lukituksella tarkoitan sitä, että käyttäjä ei pääse tarkastelemaan sitä, miten tulos on laskettu. Ministeriön kommenttien mukaan on luonnollista, että näin on, koska laskentakaavat ovat ne tehneiden konsulttien omaisuutta ja liikesalaisuuksia.

Minuakin haastateltiin asiasta YLE:n Suora linja-ohjelmaan torstaina 15.3..

Näin on menetelty monesti. Se ei kuitenkaan käy. Yhteiskunnallinen päätöksenteko tulee tehdä mahdollisimman läpinäkyväksi. Jos viranomainen ei osaa tai ehdi itse tällaisia laskemaan, kauppa palvelun ostamisesta tulee tehdä siten, että myös laskukaavat julkistetaan.

Olen aiemmin miettinyt samaa ongelmaa muutamissa yhteyksissä. Tiestön suunnittelussa käytetään liikennemääräennusteita, jotka maagisen tiedon hallitsevat konsultit tekevät taikaloitsuillaan. Minusta tämä ei käy. Jos asiantuntija ei osaa perustella asiantuntijuuttaan kuin mustalla laatikolla josta kyseenalaistamatta nostetaan niin kaivattuja vastauksia, asiantuntijuus on kestämättömällä pohjalla. EDIT Tässä kohtaa oli aluksi maininta siitä, miten ja mihin moisille asiantuntijoille tulisi antaa kenkää.

Samaa tematiikkaa pohditaan myös P-Amerikassa. Asia palasi ajankohtaiseksi tämän uutisen luettuani. Siinä kerrotaan, miten vapaaehtoisjärjestö yrittää ostaa lakiin sisällytettyjä liikesalaisuuksia julkaistaviksi.

Nyt Fukushimaa vasta kannattaakin seurata

Paluu lomanjälkeiseen arkeen alkaa karulla tavalla. Käynnistin Twitterin loman jälkeen uudestaan ja hashtagilla #fukushima tulee taas erittäin paljon ja ikäviä uutisia. Nyt tilanne on useiden tiedotusvälineiden mukaan se, että voimala-alueelta, rakennusten ulkopuolelta on eilen maanantaina löydetty tuuletusaukon läheisyydestä 10 Sv/h säteilytaso. Kyseinen tuuletusputki on ollut New York Timesin mukaan käytössä silloin kun maanjäristyksen jälkeen vetykaasua tuuletettiin ulos voimalarakennuksesta. Tepcon mukaan kyse on silloin ulos joutuneesta radioaktiivisesta materiaalista. Tämä onneksi tarkoittaa sitä, että säteilyvuoto ei liene viimeviikkoisen Japanin maanjäristyksen syytä.

10 Sv/h on todella korkea säteilytaso. 6-10 sievertin annostuksen saanut ihminen kuolee varmasti kahden viikon kuluessa. Kyseisellä alueella liikkuminen täytyy rajata minimiin ja jättää etäisyyttä säteilylähteeseen.

Se, että vielä nyt löydetään uutena asiana noinkin korkeita säteilypitoisuuksia tekee Fukushiman tilanteesta seuraamisen arvoisen. Pikku hiljaa piirtyy esiin ydinvoimateollisuuden kannattavuuden ja ydinvoimaa koskevan keskustelun kannalta olennainen: mitä pahan onnettomuuden jälkiseurauksiin kuuluu, mitä niiden hoitaminen maksaa, kuka laskun maksaa ja ennen kaikkea: miten siitä puhutaan. Japanissa julkinen valta on jo nyt pyrkinyt lakiteitse hillitsemään Fukushiman onnettomuutta koskevaa "asiatonta ja hysteeristä" keskustelua ja tiedonvälitystä. Näkeekö kukaan muu tässä mielenkiintoista julkisen vallan ja korporaatioiden välistä kytköstä?

Samsung Galaxy S: bad circuit design and funny flaws

Time to write in English as the subject of this article has some interest internationally.

For a three weeks ago I decided to buy a Samsung Galaxy S. I have never had a phone with a touchscreen before. To form an opinion about the whole experience took some time - the experience was so different.

One of the first things I did was listening to radio. To my surprise there was a constant extra sound in the background. No matter which frequency (radio channel), whether the WLAN was on or off or the same for 3G - the same sound is there. It is like a helicopter coming towards you from distance. The sound can only be heard if you listen to a program or channel that also has pauses - stations who compress their signal to the extreme and never have a silent second in their broadcast are no good for testing this. (Makes me wonder who really wants to listen to those stations.)

I have already changed my phone once. As I put my SIM into the phone in the store I was a bit annoyed when I noticed that the helicopter kept approaching in the earphones of the new phone as well. The friendly salesman also confirmed it. Yesterday the local Samsung support confirmed that they can reproduce the problem also. The support is located in Sweden. What we have here is a phone of over 500€ with a radio having faulty design. The sad thing is that the problem seems to be in the circuitry. There's no way to do anything about it on the Operating System level if the circuitry is bad. At the moment I am waiting for the operator to say OK to return the no good device.

Android is IMHO a very nice operating system for mobile phones. I do think it is going to be among the winners. The pace of development is just so incredible. However, there are some really negative things, too.

Some of us go outdoors occasionally. In some activities getting accurate weather forecast is essential. In sailing, aviating and mountain climbing the weather has a huge impact - you quite simply might die if you neglect the weather.

Animated GIF has been the de facto standard for presenting maritima and aviaton weather information. There is really no better way to present information about the forthcoming weather than a series of images, animation, showing the moves of low or high pressure.

Animated GIF has also been a part of W3C specification since 1990. I do of course know that a major use for animated GIF images are the annoiyng ads. As the weather forecast industry has been there for ages I am asking: Is it OK to risk a human life just because you developers do not like ads? No one has been able to give me a reasonable explanation on why this feature is missing from Anroid other than the "I have never seen a reasonable use for an animated GIF image. I dislike the porn ads. Thus animated GIF is bad." argument. This argument is flawed. I want my browser to do the stuff that is defined in the specifications. W3C standard set is the law to follow in this case.

As already shown, animated GIF has good use and there's no way to deny it is an essential feature in a standards compliant Internet browser. Even by definition. So, Android browser is non-standard crap. A funny feature for an Open Source based product, isn't it?

Third thing to nag about is the low quality of localization. I am not talking only about the quality of translations. There is a lot of mistakes in the translations. A harder problem is that the virtual keyboard has been altered to support the scandinavian chacters like å, ä and ö by removing the CTRL-key from the keyboard to make some empty space for these letters. So, how do you enter CTRL+something type command sequences to a terminal, then? You don't. Not unless you change the language settings altogether.

I guess I won't fit to the target group of this product. Not even as a long term Linux user and Open Source advocate.

I do think Android is going to be big. I just hope that it would suit people who talk and use other languages than English and have other hobbies than poking the screen.

Designing a 500€ phone with a dysfunctional radio is a commercial suicide. This device should be top of the line. The FM radio does not even beat the 5€ units available everywhere.

Wake up, dudes!

Update 12th February 2011: After discussing this issue for half a year with the seller and phone company I got a full refund. I have listened to all possible Galaxy S phones I have been allowed to and every single one of them has had the radio flaw.

Otimme turpaan Auvaisbergin kaava-asiassa

Kuusiston halki suunniteltu tie eteni tänään taas, valitettavasti. Olin tänään Kaarinan kaupunginvaltuustossa varavaltuutetun ominaisuudessa. Olen siitä kiitollinen koska kyseinen älytön tiehanke on yksi isoimmista hölmöyksistä joita Kaarinassa ollaan tekemässä. Nyt kysymys oli Kuusistonsalmen pohjoisrannan kaavasta - kaavasta puuttui tie niiltä osin.

Turpiin tuli äänestyksessä. Kokemus oli unohtumaton: äänestyslaitteisto meni juntturaan siten, että vihreiden Hannu Rautasen tekemän ja Tomi Kurkilahden kannattaman kaavaehdotuksen hylkäämisehdotuksen äänestäminen ei kerta kaikkiaan onnistunut. Laitteiston toimimattomuus herätti yleistä hilpeyttä ja hyväntuulista vitsailua. Siksi siirryttiin nimenhuutoäänestykseen. Sen tulos oli selkeä: jaa 42, ei 8, poissa 1.

Kannattaa muistaa tämä tulos kun mietitään kuinka paljon eri puolueet todella vihertävät. Ainoa yksimielisesti toimineen vihreän ryhmän mukana äänestäneistä oli vasemmistoliiton Seija Savo.

Tiehankkeen vastustaminen oli oleellinen osa kampanjaani viime vaaleissa. Teille, jotka olette äänestäneet minua, haluan kertoa mitä sanoin asiasta:

Myös nimellä Kaarinan läntinen ohitustie tunnettu Kuusiston halkaisutie on tärkeimpiä Kaarinan yhdyskuntarakennetta koskevia ratkaisuja lähitulevaisuudessa.

Ensin ihmettelen sitä, että eikö juuri hyväksytyssä strategiassa mainittu ranta-alueiden saavutettavuus koske saavutettavuutta mereltä käsin. Purjeitse sinne rannoille ei ilmeisesti enää ole asiaa. Vesialuiettemme käyttöä rajoittaisi edelleen läntisen naapurimme silmät kiiluen jo tarjoama silta Kuusiston ja Kakskerran välille.

Yleisesti Kuusiston halkaisutiehankkeeseen tulisi soveltaa kääntäen Mark Twainin sanontaa "maata kannattaa ostaa, koska sitä ei enää valmisteta." Erityisesti luonnonarvoiltaan poikkeuksellista maata ei Kaarinassa liiemmin ole ja siksi sitä olisi syytä säästää - niin Auvaisbergissa kuin Kuusistossakin.

Tiehankkeen toteutuessa vedetään sen verran rujo arpi Kaarina-neidon poveen, että ei juuri tarvitse moista kovin näkyvästi esitellä. Hassuinta tilanteessa on se, että moinen tärvääminen ollaan tekemässä vapaaehtoisesti ja samalla luovutaan sellaisesta pääomasta, jota millään Turun ympäryskunnalla ei ole - aidosti merellisestä Kuusistonsalmesta ja Kuusiston länsiosan ainutlaatuisesta metsäalueesta.

Samalla Kaarinan nykyisen keskustan kaupan ja liike-elämän mahdollisuudet kapenevat enkä näe, että tähän kehitykseen olisi mitenkään varauduttu yhdyskuntasuunnittelussa. Entisenä paraislaisena, pitkään Kaarinaa "Paraisten tienhaaran" kylänä katselleena pidän jo nykyisestä, se on hyvin kehityskelpoinen. Lopputulos on pahimmillaan kuin Espoo-niminen kaupunki, jolla on nuiva ja kuollut hallinnollinen keskus ja erikseen kaupan keskus kilometrien etäisyydellä toisistaan. Sitäkö me haluamme?

Vihreän valtuustoryhmän selvityspyyntö musiikin perusopetuksen oppilaspaikkojen palveluhankinnasta

Tänään oli pitkä valtuuston kokous. Siihen valmistautuessamme kerroin valtuustoryhmälle asioista, jotka ovat minusta outoja taiteen perusopetuksen musiikin perusopetuksen järjestämisessä. Lyhyesti: Kaarinan vihreä valtuustoryhmä teki tänään alla olevan, osin jo aikaisemmin esittämiäni kantoja toistavan selvityspyynnön:

Kaarinan vihreä valtuustoryhmä pyytää valtuustolle selvitystä taiteen perusopetuksen musiikin opetuksen järjestämisen yhteydessä seuraaviin esiin tulleisiin asioihin:

1. Miten on mahdollista, että kokonaisuudessaan noin 110 000 euron palveluhankinta on tehty kilpailuttamatta sitä hankintalain mukaisesti? Kyseistä hankintaa ei ole ilmoitettu tavalliseen tapaan julkisten hankintojen järjestelmä Hilmassa.

Tausta: Kaarinan kaupungin hankintasäännössä ohjeistetaan seuraavasti: "7000 euron ja sitä suurempi hankinta tulee kilpailuttaa kirjallisella tarjouspyynnöllä, kirjalliset tarjoukset tulee pyytää mikäli mahdollista vähintään kolmelta potentiaaliselta toimittajalta ja hankinnasta tulee tehdä kirjallinen päätös." Lain mukaan kansallinen kynnysarvo on 30 000 euroa.

Kansalaistoiminnan lautakunnan 19.1. pidetyn kokouksen pöytäkirja toteaa: "Keskustelun tavoitteena on ohjeistaa kulttuurisihteeri Mikko Nortelaa tekemään tarjouspyynnöt keväällä päättyvien musiikkioppilaitosten sopimusten jatkamiseksi."

Tietojemme mukaan oppilaitokset ovat kuitenkin saaneet kirjeen, jossa pyydetään selvitystä opetuksen järjestämisestä, ei tarjouspyyntöjä.

Kansalaistoiminnan lautakunnan 20.4. pidetyn kokouksen pöytäkirjassa, kyseisen asian esittelytekstissä todetaan kuitenkin: "Kansalaistoiminnan lautakunta ohjeisti kokouksessaan 19.1.2010 kulttuurisihteeri Mikko Nortelan käymään neuvotteluja taiteen perusopetuksen musiikin opetuksen järjestämisestä kaarinalaisille lapsille ja nuorille."

Miten ihmeessä tarjousten pyytäminen on muuttunut neuvottelumenettelyksi?


2. Miten on mahdollista, että käytettäviä oppilaitoksia valittaessa valintaa on perusteltu laadullisilla kriteereillä, joihin ei ole pyydetty selvitystä selvityspyynnön saaneilta oppilaitoksilta.

Tausta: Oppilaspaikkojen hankkimista Turun konservatoriolta perustellaan lautakunnan päätöksessä seuraavasti: "Turun konservatorion esitys on kallein, mutta kyseessä on alueen profiililtaan korkein oppilaitos." Kyseessä on ollut kuitenkin taiteen perusopetuksen oppilaspaikkoja koskeva palveluhankinta. Sillä, että Turun konservatorio on alueen ainoa ammattiin johtavaa koulutusta antava oppilaitos voi perustella taiteen perusopetuksen paikkoja koskevaa hankintaa. Logiikka olisi yhtä nurinkurinen kuin maksalaatikon ostaminen kaksinkertaiseen hintaan liikkeestä, jossa on kaupungin parhaat sisäfilepihvit. Jos laatuvertailua musiikin perusopetuksen osalta on tehty, sitä ei löyty päätöksen esittelystä.


3. Mikä on Turun konservatoriosäätiö ja mikä Kaarinan kaupungin suhde siihen on?

Tausta: Kansalaistoimen lautakunnan 20.4. pidetyn kokouksen tätä palveluhankintaa koskevassa esittelytekstissä todetaan: "Kaarinan kaupunki on Turun konservatoriosäätiön perustajajäsen, jonka rooli konservatorion toiminnassa tulee vahvistumaan uuden säätiötoiminnan käynnistyessä." Mikä tällainen säätiö on kun sitä ei löydy Patentti- ja rekisterihallituksen rekisteristä ja mikä Kaarinan kaupungin suhde tähän säätiöön tarkkaan ottaen on?

Kaarinassa 24. toukokuuta 2010
Kaarinan vihreä valtuustoryhmä