Istun Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessa. Muissa asioissa tuli esiin iloinen asia: Kaarina-lisä on toiminut toivotusti. Vs. sivistystoimenjohtaja Mika Rantasen mukaan 30 lasta on jäänyt kotihoitoon sen myötä.
Hyvä vihreät! Kannatti vääntää loppuun saakka!
Monday, September 28, 2009
Tuesday, August 25, 2009
Eikö YLE osaa kirjoittaa käyttöehtoja Areenan sisällölle?
Olen seurannut viime aikoina erikoista kissa-hiiri -leikkiä. YLE Areenasta on vihdoinkin saatu sellainen, että se toimii myös Linuxilla kiitos Flash-videon käyttöönoton ja järkevämmän videokoodekin.
Kissa-hiiri -leikki liittyy ohjelmistoon nimeltä RTMPDump-Yle. Se mahdollistaa Yle Areenassa olevien ohjelmien tallentamisen Linuxilla Flash-videona omalle kiintolevylle. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Ylen tekniikka pyrkii aktiivisesti estämään videoiden lataamisen omalle koneelle.
Tämä on mielenkiintoinen seikka kahdesta syystä:
1) Eikö olisi järkevää kirjoittaa Yle Areenalle käyttöehdot samaan tapaan kuin muidenkin yleisradioyhtiöiden sivuillle ja mainita jos streamien tallentaminen on kielletty? Areenan ohjeissa sanotaan näin:
"Voinko tallentaa videoita ja audioita omalle tietokoneelleni?
Tekijänoikeusjärjestöjen kanssa tehdyt sopimukset oikeuttavat yleensä YLEn tarjoamaan ohjelmia sivuillaan ns. streaming-teknologialla, jolloin käyttäjät pääsevät katselemaan ja kuuntelemaan ohjelmia tiettynä ajanjaksona haluamanaan aikana ja paikassa. Osaan ohjelmista YLE:llä on oikeus tarjota ne myös ns. downloading-teknologialla (esim. podcasting), jolloin käyttäjät voi ladata ohjelmat laitteelleen."
Sanotaan, että YLE on oikeutettu tarjoamaan ohjelmia streaming-teknologialla. Ei kuitenkaan sanota, että tallentaminen olisi kielletty. Nyt kun on aivan selvää, että tallentaminen on teknisesti mahdollista, olisi hyvä kertoa käyttäjille suoraan, onko tallentaminen luvallista vai ei. Se, että YLE:n tekniikka joutuu asiassa kissa-hiiri -leikkiin ei ole kohtuullista. Hyvät YLE:n päättäjät: selkä suoraksi ja sanokaa veron- ja lupamaksujen maksajille suoraan, että ette ole hankkineet sellaisia oikeuksia, jotka oikeuttaisivat käyttäjän tallentamaan video esimerkiksi matkalla katselua varten.
Vertailun vuoksi: Ruotsin SVT:n vastaavan palvelun, SVT Playn ohjeissa sanotaan näin:
"NRK har enerett til å fremstille eksemplarer av sine nettsider, og til å gjøre nettsidene tilgjengelige for allmennheten. Nettsidene kan derfor ikke kopieres, reproduseres, republiseres, lastes ned eller på noen annen måte gjengis eller overføres, uten etter skriftlig forhåndsgodkjenning fra NRK. Unntak gjelder for enkelstående eksemplarer til privat, ikke-kommersiell bruk"
Jostain syystä Saksan NDR kuuluu YLE:n kanssa samaan kastiin: teknisesti hieno toteutus, mutta käyttöehtoja ei löydy.
Eikö ne kannattaisi kirjoittaa auki?
2) TV:n katselijoilla on joka tapauksessa mahdollisuus ja oikeus tallentaa samat ohjelmat digiboksilla tai tv-viritinkortilla varustetulla tietokoneella. Laatu on tässä tapauksessa huomattavasti parempi kuin Yle Areenassa. On ollut mielenkiintoista seurata, että tällaisten tallenteiden kohdalla on alkanut kukoistaa jo "harmaa talous". Ihmiset tallentavat ja vaihtavat tallenteita vertaisverkkoon - mitä ilmeisimmin epätietoisina siitä, onko se luvallista vai ei. Voin vain kuvitella, minkälainen farssi seuraa siitä kun aletaan keskustella siitä, onko luvallista pyytää toista pyytää tekemään puolestaan vastikkeetta tai vastikkeellisesti tallenne tv-ohjelmasta ja siitä kopio DVD-levylle vai ei.
Nykytilanne ei ole kenellekään eduksi. Haaste on vaikea: miten taataan ohjelmien tekijöille ansiot ja samalla järjestetään jakelu siten, että nykyisenkaltaiset naurettavuudet, kuten keskustelu "keskusdigiboksien" luvallisuudesta, poistuvat tarpeettomina.
Kissa-hiiri -leikki liittyy ohjelmistoon nimeltä RTMPDump-Yle. Se mahdollistaa Yle Areenassa olevien ohjelmien tallentamisen Linuxilla Flash-videona omalle kiintolevylle. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Ylen tekniikka pyrkii aktiivisesti estämään videoiden lataamisen omalle koneelle.
Tämä on mielenkiintoinen seikka kahdesta syystä:
1) Eikö olisi järkevää kirjoittaa Yle Areenalle käyttöehdot samaan tapaan kuin muidenkin yleisradioyhtiöiden sivuillle ja mainita jos streamien tallentaminen on kielletty? Areenan ohjeissa sanotaan näin:
"Voinko tallentaa videoita ja audioita omalle tietokoneelleni?
Tekijänoikeusjärjestöjen kanssa tehdyt sopimukset oikeuttavat yleensä YLEn tarjoamaan ohjelmia sivuillaan ns. streaming-teknologialla, jolloin käyttäjät pääsevät katselemaan ja kuuntelemaan ohjelmia tiettynä ajanjaksona haluamanaan aikana ja paikassa. Osaan ohjelmista YLE:llä on oikeus tarjota ne myös ns. downloading-teknologialla (esim. podcasting), jolloin käyttäjät voi ladata ohjelmat laitteelleen."
Sanotaan, että YLE on oikeutettu tarjoamaan ohjelmia streaming-teknologialla. Ei kuitenkaan sanota, että tallentaminen olisi kielletty. Nyt kun on aivan selvää, että tallentaminen on teknisesti mahdollista, olisi hyvä kertoa käyttäjille suoraan, onko tallentaminen luvallista vai ei. Se, että YLE:n tekniikka joutuu asiassa kissa-hiiri -leikkiin ei ole kohtuullista. Hyvät YLE:n päättäjät: selkä suoraksi ja sanokaa veron- ja lupamaksujen maksajille suoraan, että ette ole hankkineet sellaisia oikeuksia, jotka oikeuttaisivat käyttäjän tallentamaan video esimerkiksi matkalla katselua varten.
Vertailun vuoksi: Ruotsin SVT:n vastaavan palvelun, SVT Playn ohjeissa sanotaan näin:
"Varför kan jag inte ladda ner och spara klipp och program?
Våra avtal med upphovsmannaorganisationerna och andra rättighetsinneahvare tillåter inte att du laddar ner och sparar klipp och program. Kontakta gärna organisationen Copyswede för mer detaljerade svar angående upphovsrätt."
Härmäksi: Sopimuksemme eivät salli tallentamista. Jatkokysymykset tekijänoikeusjärjestö Copyswedeen, kiitos!
"Intellectual Property
4. All copyright, trade marks, design rights, patents and other intellectual property rights (registered and unregistered) in and on bbc.co.uk and all content (including all applications) located on the site shall remain vested in the BBC or its licensors (which includes other users). You may not copy, reproduce, republish, disassemble, decompile, reverse engineer, download, post, broadcast, transmit, make available to the public, or otherwise use bbc.co.uk content in any way except for your own personal, non-commercial use. You also agree not to adapt, alter or create a derivative work from any bbc.co.uk content except for your own personal, non-commercial use. Any other use of bbc.co.uk content requires the prior written permission of the BBC."
Niin ikään Norjan yleisradioyhtiö NRK sallii yksityisen, ei kaupallisen tallentamisen ja käytön:"NRK har enerett til å fremstille eksemplarer av sine nettsider, og til å gjøre nettsidene tilgjengelige for allmennheten. Nettsidene kan derfor ikke kopieres, reproduseres, republiseres, lastes ned eller på noen annen måte gjengis eller overføres, uten etter skriftlig forhåndsgodkjenning fra NRK. Unntak gjelder for enkelstående eksemplarer til privat, ikke-kommersiell bruk"
Jostain syystä Saksan NDR kuuluu YLE:n kanssa samaan kastiin: teknisesti hieno toteutus, mutta käyttöehtoja ei löydy.
Eikö ne kannattaisi kirjoittaa auki?
2) TV:n katselijoilla on joka tapauksessa mahdollisuus ja oikeus tallentaa samat ohjelmat digiboksilla tai tv-viritinkortilla varustetulla tietokoneella. Laatu on tässä tapauksessa huomattavasti parempi kuin Yle Areenassa. On ollut mielenkiintoista seurata, että tällaisten tallenteiden kohdalla on alkanut kukoistaa jo "harmaa talous". Ihmiset tallentavat ja vaihtavat tallenteita vertaisverkkoon - mitä ilmeisimmin epätietoisina siitä, onko se luvallista vai ei. Voin vain kuvitella, minkälainen farssi seuraa siitä kun aletaan keskustella siitä, onko luvallista pyytää toista pyytää tekemään puolestaan vastikkeetta tai vastikkeellisesti tallenne tv-ohjelmasta ja siitä kopio DVD-levylle vai ei.
Nykytilanne ei ole kenellekään eduksi. Haaste on vaikea: miten taataan ohjelmien tekijöille ansiot ja samalla järjestetään jakelu siten, että nykyisenkaltaiset naurettavuudet, kuten keskustelu "keskusdigiboksien" luvallisuudesta, poistuvat tarpeettomina.
Tuesday, August 11, 2009
Aamu-TV:ssä rikottiin julkisesti tekijänoikeuksia
Tämän päivän Aamu-TV:ssä keskusteltiin aiheesta "kuoleeko CD-levy musiikin jakelun siirtyessä verkkoon?" Sinänsä mielenkiintoinen teema sai aika erikoisen sävyn kun toimittaja pisti lähetyksen aikana Spotifyn päälle ja studiossa haastateltavana olleen Pekka Ruuskan kappaleen Rafaelin enkeli soimaan.
Tilanne on aika selvä: Ruuska on voinut antaa luvan teoksensa julkiseen esittämiseen mutta ei siihen, että Spotifyn kautta lähetettynä sitä lähetetään edelleen. Siihen voi antaa luvan ainoastaan Spotify-palvelua tarjoava yritys.
Toimittajien antama esimerkki on surkea: taas kerran on jätetty käyttöehdot lukematta ja todennäköisesti ajattelemattomuutta tehdään toimintaa, joka on omiaan romuttamaan sekä Spotifyn liiketoimintalogiikkaa (jos kaikki lähettäisivät edelleen, ei olisi bisnestä) ja tekijänoikeuksien arvostusta (ei niitä ehtoja kukaan muukaan lue).
Kirjoitin Aamu-TV:n toimitukseen oheisen palautteen. Katsotaan, mitä he vastaavat.
Nyt taisi harkinta pettää: katson juuri aamu-tv:n lähetystä, jossa pistitte päälle Spotifysta studiossa istuvan Pekka Ruuskan Rafaelin enkelin.
Tässä on ongelma: Spotifyn käyttöehdot kieltävät tämän eksplisiittisesti:
"9. Restrictions of use
For the avoidance of doubt, you agree that you may not (without limitation):
1. copy, reproduce, “rip”, record, make available to the public or otherwise use any part of the Spotify Software Application or the Spotify Service or its content (including but not limited to tracks, images and text) in a manner not expressly permitted under this Agreement;"
Olette julkisessa tv-lähetyksessä rikkoneet tätä ehtoa lähettämällä sisältöä edelleen. Kannattaisiko ajatella minkälaisen signaalin tämä antaa tekijänoikeuksien noudattamista koskevaan keskusteluun? Spotifyn kaltaisten mainioiden palveluiden liiketoimintalogiikka toimii vain jos ehtoja noudatetaan - edelleen lähettäminen samalla kun suomalaisen ääniteteollisuuden nokkamies istuu samaan aikaan studiossa on suorastaan hirtehinen tilanne. Siinähän IFPI sitten rutisee piratismista.
Oletteko kenties sopineet asiasta erikseen Spotify Ltd.:n kanssa?
Spotifyn käyttöehdot ovat olleet luettavissa ja jonkun on ollut pakko hyväksyä ne palvelua käyttöön otettaessa. Antamanne esimerkki on kerrassaan surkea.
Vastaustanne odottaen,
Elias Aarnio
Tilanne on aika selvä: Ruuska on voinut antaa luvan teoksensa julkiseen esittämiseen mutta ei siihen, että Spotifyn kautta lähetettynä sitä lähetetään edelleen. Siihen voi antaa luvan ainoastaan Spotify-palvelua tarjoava yritys.
Toimittajien antama esimerkki on surkea: taas kerran on jätetty käyttöehdot lukematta ja todennäköisesti ajattelemattomuutta tehdään toimintaa, joka on omiaan romuttamaan sekä Spotifyn liiketoimintalogiikkaa (jos kaikki lähettäisivät edelleen, ei olisi bisnestä) ja tekijänoikeuksien arvostusta (ei niitä ehtoja kukaan muukaan lue).
Kirjoitin Aamu-TV:n toimitukseen oheisen palautteen. Katsotaan, mitä he vastaavat.
Nyt taisi harkinta pettää: katson juuri aamu-tv:n lähetystä, jossa pistitte päälle Spotifysta studiossa istuvan Pekka Ruuskan Rafaelin enkelin.
Tässä on ongelma: Spotifyn käyttöehdot kieltävät tämän eksplisiittisesti:
"9. Restrictions of use
For the avoidance of doubt, you agree that you may not (without limitation):
1. copy, reproduce, “rip”, record, make available to the public or otherwise use any part of the Spotify Software Application or the Spotify Service or its content (including but not limited to tracks, images and text) in a manner not expressly permitted under this Agreement;"
Olette julkisessa tv-lähetyksessä rikkoneet tätä ehtoa lähettämällä sisältöä edelleen. Kannattaisiko ajatella minkälaisen signaalin tämä antaa tekijänoikeuksien noudattamista koskevaan keskusteluun? Spotifyn kaltaisten mainioiden palveluiden liiketoimintalogiikka toimii vain jos ehtoja noudatetaan - edelleen lähettäminen samalla kun suomalaisen ääniteteollisuuden nokkamies istuu samaan aikaan studiossa on suorastaan hirtehinen tilanne. Siinähän IFPI sitten rutisee piratismista.
Oletteko kenties sopineet asiasta erikseen Spotify Ltd.:n kanssa?
Spotifyn käyttöehdot ovat olleet luettavissa ja jonkun on ollut pakko hyväksyä ne palvelua käyttöön otettaessa. Antamanne esimerkki on kerrassaan surkea.
Vastaustanne odottaen,
Elias Aarnio
Saturday, February 7, 2009
Mitä asiakirja mahtaa tarkoittaa?
Monissa Suomen kunnissa on käytössä sama ohjelmisto kunnan päätösasiakirjojen Internet-julkaisuun, Kuntatoimisto. Kyse on Hämeenlinnalaisen Triplanin julkiselle sektorille tarkoitettu asianhallintaohjelmisto, joka sisältää myös Internet-julkaisuominaisuudet.
Asioita verkosta selaavan kuntalaisen kannalta ohjelmistossa on yksi erittäin kiusallinen piirre. Asianhallintaohjelmistossa jokainen kokouksessa käsiteltävä pykälä pilkotaan omaksi dokumentikseen. Kyse on vielä Word-dokumentista, jonka avaamiseen tarvitaan erillinen tekstinkäsittelyohjelma.
Kuntalaisen kannalta ongelmallisinta asiassa on se, että yksittäisessä kokouspöytäkirjan pykäläkohtaisessa dokumentissa ei ole minkäänlaisia tunnisteita, joista kävisi ilmi mistä kokouksesta ja pöytäkirjasta on kyse. Esimerkki Kaarinan kaupunginhallituksen 2.2. 2009 pitämän kokouksessa käsitellystä pykälästä numero §84, jossa aiheena Kaarinan Vihreiden tekemä aloite vanhemmille myönnettävästä kuukauden palkallisesta vapaasta lapsen aloittaessa koulunkäynnin. Suora linkki pöytäkirjan tähän pykälään.
Kyseisessä dokumentissa ei ole mainittu kokouksen päivämäärää eikä sitä, minkä kokouksen pykälä se on. Maininta siitä, että kyse on 84§ on vasta alimpana. Myöskään kokouksen pöytäkirjan "kansilehti", kuten sitä Kaarinan kaupungin Ktweb-sivuilla nimitetään, ei sisällä mainintaa siitä, mistä kokouksesta on kyse.
Tällainen käytäntö on ongelmallinen siksi, että on mahdollista rakentaa sellaisia pöytäkirjan näköisiä linkkikokoelmia, jotka ovat kuitenkin puuta heinää.
Esimerkki:
Kaarinan kaupunginhollituksen pöytäkirja 12.1. 2009:
-1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat)
48 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSET, KOKOONTUMISPAIKKA JA KOOLLEKUTSUMISTAPA VUONNA 2009
49 KUNNALLISISTA ILMOITUKSISTA TIEDOTTAMINEN VUOSINA 2009 - 2010
50 KAARINAN MAA-AINESTAKSAN TARKISTAMINEN UUTTA KUNTAJAKOA VASTAAVAKSI
51 TAMMENMÄEN JATKO-OSAN ASEMAKAAVAN MAANKÄYTTÖSOPIMUS
52 UNTOLANTIEN ALUEEN JATKO-OSAN ASEMAKAAVAN MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET
53 PIISPANRISTIN KERROSTALOALUEEN MAANKÄYTTÖSOPIMUS: YIT-RAKENNUS OY
54 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSET, KOKOONTUMISPAIKKA JA KOOLLEKUTSUMISTAPA VUONNA 2009
55 KUNNALLISISTA ILMOITUKSISTA TIEDOTTAMINEN VUOSINA 2009 - 2010
56 PUUTTUVIEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN
57KAARINAN MAA-AINESTAKSAN TARKISTAMINEN UUTTA KUNTAJAKOA VASTAAVAKSI
Ja niin edelleen...
Jekkuna tässä "kaupunginhollituksen kokouspöytäkirjassa" on se, että se on tekaistu. Pykälät ovat kaupunginhallituksen pöytäkirjoista 52§ saakka ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista 53§ eteenpäin.
Minulle tästä mahdollisuudesta herää sellainen kysymys, että onko tällainen "pöytäkirjojen" julkaisutapa lainkaan järkevä. Yksinkertaisinta mielestäni olisi julkaista koko pöytäkirja yhtenä PDF-tiedostona ja ilmoittaa WWW-sivulla tiedoston tarkistussumma, jotta asiakirjan autenttisuus voidaan varmistaa. Asiakirjan sähköinen allekirjoittaminen olisi myös erittäin järkevää.
Olennaista on mielestäni pohtia, mitä käsite "asiakirja" tarkoittaa. Mielestäni verkossa julkaistavan pöytäkirjan pitäisi muodostaa yksi yhtenäinen asiakirja, jossa on joka sivulla ylä- tai alatunnisteessa merkinnät siitä, mistä kokouksesta on kyse. Mallia voi ottaa vaikka Turun kaupungin pöytäkirjapohjasta. Tosin Turun kaupungissakaan ei pöytäkirjoja saatavina yhtenäisinä PDF-dokumentteina.
On selvää, että asioiden tila johtuu siitä, että ensin on rakennettu asianhallintajärjestelmä ja sen päälle on tehty julkaisuominaisuus. Tämä on aivan ymmärrettävää. Voisi kuitenkin olla järkevää miettiä sitäkin, miten kunnat toimittavat asiakirjansa arkistoitaviksi Kansallisarkistoon. Sen tiedon perusteella, mitä olen saanut on oletettavaa, että asiakirjat tulee toimittaa sinne kuitenkin PDF/A-muotoisina. Samalla ne saadaan kansalaisten luettaviksi yhteensopivassa ja vaivattomassa muodossa suljettujen toimistoasiakirjaformaattien sijaan.
Asioita verkosta selaavan kuntalaisen kannalta ohjelmistossa on yksi erittäin kiusallinen piirre. Asianhallintaohjelmistossa jokainen kokouksessa käsiteltävä pykälä pilkotaan omaksi dokumentikseen. Kyse on vielä Word-dokumentista, jonka avaamiseen tarvitaan erillinen tekstinkäsittelyohjelma.
Kuntalaisen kannalta ongelmallisinta asiassa on se, että yksittäisessä kokouspöytäkirjan pykäläkohtaisessa dokumentissa ei ole minkäänlaisia tunnisteita, joista kävisi ilmi mistä kokouksesta ja pöytäkirjasta on kyse. Esimerkki Kaarinan kaupunginhallituksen 2.2. 2009 pitämän kokouksessa käsitellystä pykälästä numero §84, jossa aiheena Kaarinan Vihreiden tekemä aloite vanhemmille myönnettävästä kuukauden palkallisesta vapaasta lapsen aloittaessa koulunkäynnin. Suora linkki pöytäkirjan tähän pykälään.
Kyseisessä dokumentissa ei ole mainittu kokouksen päivämäärää eikä sitä, minkä kokouksen pykälä se on. Maininta siitä, että kyse on 84§ on vasta alimpana. Myöskään kokouksen pöytäkirjan "kansilehti", kuten sitä Kaarinan kaupungin Ktweb-sivuilla nimitetään, ei sisällä mainintaa siitä, mistä kokouksesta on kyse.
Tällainen käytäntö on ongelmallinen siksi, että on mahdollista rakentaa sellaisia pöytäkirjan näköisiä linkkikokoelmia, jotka ovat kuitenkin puuta heinää.
Esimerkki:
Kaarinan kaupunginhollituksen pöytäkirja 12.1. 2009:
-1 Pöytäkirjan kansilehti (läsnäolijat)
48 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSET, KOKOONTUMISPAIKKA JA KOOLLEKUTSUMISTAPA VUONNA 2009
49 KUNNALLISISTA ILMOITUKSISTA TIEDOTTAMINEN VUOSINA 2009 - 2010
50 KAARINAN MAA-AINESTAKSAN TARKISTAMINEN UUTTA KUNTAJAKOA VASTAAVAKSI
51 TAMMENMÄEN JATKO-OSAN ASEMAKAAVAN MAANKÄYTTÖSOPIMUS
52 UNTOLANTIEN ALUEEN JATKO-OSAN ASEMAKAAVAN MAANKÄYTTÖSOPIMUKSET
53 PIISPANRISTIN KERROSTALOALUEEN MAANKÄYTTÖSOPIMUS: YIT-RAKENNUS OY
54 KAUPUNGINVALTUUSTON KOKOUKSET, KOKOONTUMISPAIKKA JA KOOLLEKUTSUMISTAPA VUONNA 2009
55 KUNNALLISISTA ILMOITUKSISTA TIEDOTTAMINEN VUOSINA 2009 - 2010
56 PUUTTUVIEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN
57KAARINAN MAA-AINESTAKSAN TARKISTAMINEN UUTTA KUNTAJAKOA VASTAAVAKSI
Ja niin edelleen...
Jekkuna tässä "kaupunginhollituksen kokouspöytäkirjassa" on se, että se on tekaistu. Pykälät ovat kaupunginhallituksen pöytäkirjoista 52§ saakka ja kaupunginvaltuuston pöytäkirjoista 53§ eteenpäin.
Minulle tästä mahdollisuudesta herää sellainen kysymys, että onko tällainen "pöytäkirjojen" julkaisutapa lainkaan järkevä. Yksinkertaisinta mielestäni olisi julkaista koko pöytäkirja yhtenä PDF-tiedostona ja ilmoittaa WWW-sivulla tiedoston tarkistussumma, jotta asiakirjan autenttisuus voidaan varmistaa. Asiakirjan sähköinen allekirjoittaminen olisi myös erittäin järkevää.
Olennaista on mielestäni pohtia, mitä käsite "asiakirja" tarkoittaa. Mielestäni verkossa julkaistavan pöytäkirjan pitäisi muodostaa yksi yhtenäinen asiakirja, jossa on joka sivulla ylä- tai alatunnisteessa merkinnät siitä, mistä kokouksesta on kyse. Mallia voi ottaa vaikka Turun kaupungin pöytäkirjapohjasta. Tosin Turun kaupungissakaan ei pöytäkirjoja saatavina yhtenäisinä PDF-dokumentteina.
On selvää, että asioiden tila johtuu siitä, että ensin on rakennettu asianhallintajärjestelmä ja sen päälle on tehty julkaisuominaisuus. Tämä on aivan ymmärrettävää. Voisi kuitenkin olla järkevää miettiä sitäkin, miten kunnat toimittavat asiakirjansa arkistoitaviksi Kansallisarkistoon. Sen tiedon perusteella, mitä olen saanut on oletettavaa, että asiakirjat tulee toimittaa sinne kuitenkin PDF/A-muotoisina. Samalla ne saadaan kansalaisten luettaviksi yhteensopivassa ja vaivattomassa muodossa suljettujen toimistoasiakirjaformaattien sijaan.
Tuesday, January 13, 2009
Seutulipulla lapsi hoitoon - vai eikö sittenkään?
Työskentelen nykyään Turun keskustassa sijaitsevassa toimistossa. Nyt säät alkavat olla sen verran ikävät että pyörällä kulkeminen ei houkuta. Vanhalla, saastuttavalla henkilöautolla ajaminen kolkuttaa omatuntoa ja pysäköinti on tietysti ongelma. Kävin uusimassa seutulippuni, joka oli jo teknisestikin ehtinyt vanhentua ja kortti uusittiin siksi. Uumoilin, että näin saattaa olla ja tiedustelin asiaa Turun seutulipusta kertovalla Matkahuollon sivulla löytyvästä neuvontanumerosta. Sinänsä ystävällinen mieshenkilö ei osannut vastata kysymykseeni kortin mahdollisesta vanhentumisesta kuin että asia selviää Matkahuollon toimipisteessä. Kun aika oli kuitenkin kortilla, soitin kotikaupunkini Kaarinan yhteispalvelupisteeseen, josta vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: kortti uusitaan teknisistä syistä 3 vuoden välein. Julkinen palvelu hakkasi tässä Matkahuollon 6-0. Mistähän ihmeestä se 1,50 € / min + pvm maksetaan Matkahuollolle?
Körötellessäni myöhässä olevassa bussissa kotiin päin ajattelin, että noin kilometrin kävelymatka päiväkodista kotiin tekee hyvää sekä lapselle että minulle. Joskus sitten voisi tehdä siten, että odottelee seuraavaa vuoroa ja hurauttaa bussilla lähemmäksi kotiovea, etenkin kun tuo kilometrin matka muuttuu huomattavasti pidemmäksi silloin kun lumen tulon tai märän ja pimeän takia ei viitsi oikaista metsäpolkua pitkin.
Paitsi että se on tehty järjettömäksi. Kaarinan puolella ei päde Turun tai pääkaupunkiseudun YTV-alueen tariffijärjestelmä, jossa lastenlippu peritään 7 ikävuodesta alkaen. Täällä eletään maaseudun ehtojen mukaan. Matkahuollon alennuksista kertovan sivun mukaan 4-11 -vuotiaat lapset saavat 50% alennuksen matkalipusta. Matkahuollon lippuhinnaston lyhin matka on 6 kilometriä ja se olisi lapselta 1,50 €. Minun pitäisi siis maksaa esikouluikäisen lapseni 2 kilometrin matkasta 1,50 € jos mielin joskus tulla lähemmäs kotiovea hänen kanssaan bussilla. Jos haluaisin sekä viedä että tuoda hänet bussilla kyyteihin menisi 15 € viikossa. Lapsen seutulippua ei hinnasto tunne.
En tiedä olenko ainoa tämän ongelman kanssa kipuileva mutta ensi katsomalta tämä vaikuttaa aivan älyttömältä. Mitä ihmeen rohkaisemista joukkoliikenteen käyttöön tämä on? On jo älytöntä, että lapsi ei mahdu 300 metrin päässä olevaan päiväkotiin vaan linnuntietä kilometrin, katuja pitkin kahden päähän. Mutta se vasta älytöntä onkin, että tuolla vanhalla, savualla mutta pienikulutuksisella dieselillä ajaminen tulee oikeasti halvemmaksi kuin oma seutulippu + lapsen liput. Jos se auto on kuitenkin jostain syystä oltava, kyllä sillä sitten ajetaan jos törmätään tällaisiin älyttömyyksiin.
Asiaan on saatava muutos. Seutulippualueilla tariffikäytäntöä tulee muuttaa siten, että alle kouluikäiset lapset voi noutaa hoidosta pelkästään vanhemman seutulippua käyttäen. Täällä on pelattava urbaanin ympäristön säännöillä: toimiva joukkoliikenne on kaikkien etu. Tämä olisi myös liikennöitsijän etu - mikään ei ole huonompaa mainosta joukkoliikenteelle kuin se, että liikenne ei suju ja hommat eivät toimi.
Körötellessäni myöhässä olevassa bussissa kotiin päin ajattelin, että noin kilometrin kävelymatka päiväkodista kotiin tekee hyvää sekä lapselle että minulle. Joskus sitten voisi tehdä siten, että odottelee seuraavaa vuoroa ja hurauttaa bussilla lähemmäksi kotiovea, etenkin kun tuo kilometrin matka muuttuu huomattavasti pidemmäksi silloin kun lumen tulon tai märän ja pimeän takia ei viitsi oikaista metsäpolkua pitkin.
Paitsi että se on tehty järjettömäksi. Kaarinan puolella ei päde Turun tai pääkaupunkiseudun YTV-alueen tariffijärjestelmä, jossa lastenlippu peritään 7 ikävuodesta alkaen. Täällä eletään maaseudun ehtojen mukaan. Matkahuollon alennuksista kertovan sivun mukaan 4-11 -vuotiaat lapset saavat 50% alennuksen matkalipusta. Matkahuollon lippuhinnaston lyhin matka on 6 kilometriä ja se olisi lapselta 1,50 €. Minun pitäisi siis maksaa esikouluikäisen lapseni 2 kilometrin matkasta 1,50 € jos mielin joskus tulla lähemmäs kotiovea hänen kanssaan bussilla. Jos haluaisin sekä viedä että tuoda hänet bussilla kyyteihin menisi 15 € viikossa. Lapsen seutulippua ei hinnasto tunne.
En tiedä olenko ainoa tämän ongelman kanssa kipuileva mutta ensi katsomalta tämä vaikuttaa aivan älyttömältä. Mitä ihmeen rohkaisemista joukkoliikenteen käyttöön tämä on? On jo älytöntä, että lapsi ei mahdu 300 metrin päässä olevaan päiväkotiin vaan linnuntietä kilometrin, katuja pitkin kahden päähän. Mutta se vasta älytöntä onkin, että tuolla vanhalla, savualla mutta pienikulutuksisella dieselillä ajaminen tulee oikeasti halvemmaksi kuin oma seutulippu + lapsen liput. Jos se auto on kuitenkin jostain syystä oltava, kyllä sillä sitten ajetaan jos törmätään tällaisiin älyttömyyksiin.
Asiaan on saatava muutos. Seutulippualueilla tariffikäytäntöä tulee muuttaa siten, että alle kouluikäiset lapset voi noutaa hoidosta pelkästään vanhemman seutulippua käyttäen. Täällä on pelattava urbaanin ympäristön säännöillä: toimiva joukkoliikenne on kaikkien etu. Tämä olisi myös liikennöitsijän etu - mikään ei ole huonompaa mainosta joukkoliikenteelle kuin se, että liikenne ei suju ja hommat eivät toimi.
Monday, November 10, 2008
Stalinistinen revisio Helsingin Sanomain tapaan
Kunnallisvaalien uutisointi valtakunnan ykköslehdessä saavutti suorastaan hilpeät mittasuhteet. Aamulla tänne Turun kupeeseen jaettu paperilehti julisti "Sade huuhtoi vihreiden voiton viemäriin". Ilmeisesti Helsingin Sanomien toimitus pelkää sähköisten tiedotusvälineiden, lähinnä Internet-pohjaisten viestimien nopeutta niin paljon, että paniikissa tehdään paperilehteen hätiköityjä uutisia laskennan ollessa vielä pahasti kesken. Tässä tapauksessa otsikointi tehtiin ennakkoäänten laskemisen jälkeen. Kuten olemme myöhemmin lukeneet, vihreistä tuli kuntavaaleissa Itä-Suomen pääkaupunki Helsingissä toiseksi suurin ja koko maassa neljänneksi suurin puolue, ensimmäistä kertaa historiassa ohi Vasemmistoliiton. Suuria asioita monelle, mutta ilmeisesti ennenaikaisella spekulaatiolla sivuutettavia Hesarin toimitukselle.
Hesari näyttää menevän metsään tällä tavoin kotimaan vaalien uutisoinnissa kerta toisensa jälkeen. On kovin erikoista että maan ykköslehti ei ole oppinut sitä, että kaikkien puolueiden äänestäjät eivät käy yhtä innokkaasti äänestämässä ennakkoon kuin vaalipäivänä. Olin vaalilautakunnassa laskemassa ääniä ja sieltä pois päästyäni huomasin alkuun vain vihreiden menestystä koskevan hätäisen uutisoinnin. Ystäväni Kimmo Niemi oli onneksi pannut Ilkka-lehden blogissaan merkille sen, että Hesarin uutisointi oli mennyt metsään myös muilta osin. Vantaan tulosta kommentoitiin lehden maakuntapainoksessa "Vaalipäivä toi pettymyksen kokoomukselle - Vantaan valtapuolueen paikasta kisannut kokoomus kärsi tappion - Sosiaalidemokraatit riemuitsivat yllättävän suuresta voitosta". Kimmoa kokoomuslaisena tietysti sapettaa se, että heikäläisten vaalivoitto Vantaalla jäi näin täysin vaille huomiota.
Välitilinpäätöksenä voidaan siis todeta, että kotimaan vaaleja koskevassa uutisoinnissa Hesarin maakuntapainoksella ei tee kerrassaan mitään. Se ei ole edes neutraali informaatiokanava vaan se tarjoilee silkkaa disinformaatiota. Kumma kyllä - Yhdysvaltain presidentinvaalien uutisoinnissa Hesarin maakuntapainoskin kykeni 5.11. pistämään jäitä hattuun ja kirjoitti asiasta siten, että Obaman vaalivoitto näytti ennusteiden perusteella todennäköiseltä. Omituista malttia ja viisautta - tässäkin tapauksessa sähköiset viestimet, erityisesti Internet-välitteiset ovat tässä tapauksessa taatusti etulyöntiasemassa. Selitys löytynee siitä, että ulkomaiset Internet-sivustot eivät ole Hesarin kilpailijoita. Niiden kanssa HS:n toimituksen ei tarvitse yrittää kilpailla.
Hesarin omat Internet-sivut kilpailevat muiden suomalaisten Internet-medioiden kanssa. Tätä taustaa vasten Hesarin keskusteluissa huomaamani toimintatapa on omituinen. Kunnallisvaali-iltana sivuilla oli uutinen otsikolla "Vihreät menettivät tilaisuutensa nousta Helsingin kakkoseksi". Sen sisältö oli vihreille vaalitappiota povaava - saman sisältöinen kuin paperilehden maakuntaversiossa julkaistu uutinen. Kun uutisen virheellisuus kävi vääjäämättä ilmi, se korvattiin uudella uutisella, jonka sisältö oli korjattu vastaamaan todellista tilannetta. Tämä kumita-ja-korjaa -toimituksen söheltäminen käy ilmi muun muassa siitä, että hs.fi sisältää vieläkin linkin http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vihreät+menettivät+tilaisuutensa+nousta+Helsingin+kakkoseksi ja se johtaa sivulle, jossa osoitelinkki on kuten esitin, mutta jutun otsikko on "Vihreät voittoon Helsingin jännitysnäytelmässä" ja kuvassa on vaalivoittoa juhlivia vihreitä:
Alkuperäisen, päin mäntyä otsikoidun uutisen alle kirjoitetut kommenttipuheenvuorot siirrettiin uutisia koskevissa keskusteluissa tämän uuden, korjatun uutisen alle. Tästä syystä kyseinen keskusteluketju vaikuttaa täysin älyvapaalta - erityisesti alkupään vihreitä irvivät kommentit vaikuttavat todella irrallisilta ja vähä-älyisiltä. Ne eivät ole sitä niin suuressa määrin kuin miltä ne nyt vaikuttavat - ne oikein lukeakseen pitää tietää, että ne ovat kommentteja uutiseen, jonka ydinviesti on vihreiden vaalivoiton muuttuminen tappioksi. Tällöin ääniä oli laskettu 33% ja alkuperäisen jutun otsikkokin on jäänyt sopivasti nimimerkin "taas vuoden otsikkomoka" kommenttiin:
Tällainen säätö ja muokkaaminen ole mikään uusi ongelma. Sille on oikein annettu nimikin itänaapurissa - enkä nyt tarkoita tässä käsitellyn julkaisun kotikaupunkia Vantaanjoen suistossa. Hakusanat "stalinist revision" löysivät vuonna 1994 New Jerseyläisen Rutgers-yliopiston kirjastonhoitaja Peter S. Grahamin kirjoittaman artikkelin, jossa kuvataan tällaisen historian vääristelyn helppous kokonaan sähköisissä medioissa, erityisesti Internetissä.
Helsingin Sanomien menettely on todella kummallista ja tökeröä. En oikein tiedä miksi jatkaisin moisesta maksamista. Ainoa lohtu on se, että julkaisun voi tilata nykyään pelkästään sähköisenä versiona. Voinko luottaa siihen, että sitä ei käpälöidä samoin?
Hesari näyttää menevän metsään tällä tavoin kotimaan vaalien uutisoinnissa kerta toisensa jälkeen. On kovin erikoista että maan ykköslehti ei ole oppinut sitä, että kaikkien puolueiden äänestäjät eivät käy yhtä innokkaasti äänestämässä ennakkoon kuin vaalipäivänä. Olin vaalilautakunnassa laskemassa ääniä ja sieltä pois päästyäni huomasin alkuun vain vihreiden menestystä koskevan hätäisen uutisoinnin. Ystäväni Kimmo Niemi oli onneksi pannut Ilkka-lehden blogissaan merkille sen, että Hesarin uutisointi oli mennyt metsään myös muilta osin. Vantaan tulosta kommentoitiin lehden maakuntapainoksessa "Vaalipäivä toi pettymyksen kokoomukselle - Vantaan valtapuolueen paikasta kisannut kokoomus kärsi tappion - Sosiaalidemokraatit riemuitsivat yllättävän suuresta voitosta". Kimmoa kokoomuslaisena tietysti sapettaa se, että heikäläisten vaalivoitto Vantaalla jäi näin täysin vaille huomiota.
Välitilinpäätöksenä voidaan siis todeta, että kotimaan vaaleja koskevassa uutisoinnissa Hesarin maakuntapainoksella ei tee kerrassaan mitään. Se ei ole edes neutraali informaatiokanava vaan se tarjoilee silkkaa disinformaatiota. Kumma kyllä - Yhdysvaltain presidentinvaalien uutisoinnissa Hesarin maakuntapainoskin kykeni 5.11. pistämään jäitä hattuun ja kirjoitti asiasta siten, että Obaman vaalivoitto näytti ennusteiden perusteella todennäköiseltä. Omituista malttia ja viisautta - tässäkin tapauksessa sähköiset viestimet, erityisesti Internet-välitteiset ovat tässä tapauksessa taatusti etulyöntiasemassa. Selitys löytynee siitä, että ulkomaiset Internet-sivustot eivät ole Hesarin kilpailijoita. Niiden kanssa HS:n toimituksen ei tarvitse yrittää kilpailla.
Hesarin omat Internet-sivut kilpailevat muiden suomalaisten Internet-medioiden kanssa. Tätä taustaa vasten Hesarin keskusteluissa huomaamani toimintatapa on omituinen. Kunnallisvaali-iltana sivuilla oli uutinen otsikolla "Vihreät menettivät tilaisuutensa nousta Helsingin kakkoseksi". Sen sisältö oli vihreille vaalitappiota povaava - saman sisältöinen kuin paperilehden maakuntaversiossa julkaistu uutinen. Kun uutisen virheellisuus kävi vääjäämättä ilmi, se korvattiin uudella uutisella, jonka sisältö oli korjattu vastaamaan todellista tilannetta. Tämä kumita-ja-korjaa -toimituksen söheltäminen käy ilmi muun muassa siitä, että hs.fi sisältää vieläkin linkin http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vihreät+menettivät+tilaisuutensa+nousta+Helsingin+kakkoseksi ja se johtaa sivulle, jossa osoitelinkki on kuten esitin, mutta jutun otsikko on "Vihreät voittoon Helsingin jännitysnäytelmässä" ja kuvassa on vaalivoittoa juhlivia vihreitä:
Alkuperäisen, päin mäntyä otsikoidun uutisen alle kirjoitetut kommenttipuheenvuorot siirrettiin uutisia koskevissa keskusteluissa tämän uuden, korjatun uutisen alle. Tästä syystä kyseinen keskusteluketju vaikuttaa täysin älyvapaalta - erityisesti alkupään vihreitä irvivät kommentit vaikuttavat todella irrallisilta ja vähä-älyisiltä. Ne eivät ole sitä niin suuressa määrin kuin miltä ne nyt vaikuttavat - ne oikein lukeakseen pitää tietää, että ne ovat kommentteja uutiseen, jonka ydinviesti on vihreiden vaalivoiton muuttuminen tappioksi. Tällöin ääniä oli laskettu 33% ja alkuperäisen jutun otsikkokin on jäänyt sopivasti nimimerkin "taas vuoden otsikkomoka" kommenttiin:
Tällainen säätö ja muokkaaminen ole mikään uusi ongelma. Sille on oikein annettu nimikin itänaapurissa - enkä nyt tarkoita tässä käsitellyn julkaisun kotikaupunkia Vantaanjoen suistossa. Hakusanat "stalinist revision" löysivät vuonna 1994 New Jerseyläisen Rutgers-yliopiston kirjastonhoitaja Peter S. Grahamin kirjoittaman artikkelin, jossa kuvataan tällaisen historian vääristelyn helppous kokonaan sähköisissä medioissa, erityisesti Internetissä.
Helsingin Sanomien menettely on todella kummallista ja tökeröä. En oikein tiedä miksi jatkaisin moisesta maksamista. Ainoa lohtu on se, että julkaisun voi tilata nykyään pelkästään sähköisenä versiona. Voinko luottaa siihen, että sitä ei käpälöidä samoin?
Thursday, January 24, 2008
Onko Microsoftin Live@Edu todella käyttöjärjestelmäriippumaton?
Pääministeri Matti Vanhanen esiintyi julkisuudessa Microsoftin Bill Gatesin kanssa ja samassa yhteydessä Microsoft ilmoitti lahjoittavansa Suomen koulujen käyttöön Live@Edu-palvelukokonaisuuden veloituksetta. Tätä on kritisoitu julkisuudessa muun muassa Suomen Open Source-keskus COSSin kannanotossa. Microsoft-rintama on myös reagoinut COSSin tiedotetta kritisoivalla tiedotteella. Linkki johtaa Digitodayn artikkeliin, sillä kyseistä tiedotetta ei löydy tiedotteen lähettäneen IAMCP:n sivuilta. Sieltä ei myöskään löydy tietoa siitä, keitä organisaation Suomen osaston hallitukseen kuuluu. Tietotekniikka-alan lehdistössäkin on ihmetelty, mikä tällainen organisaatio on, josta kukaan ei ole ennen kuullut mitään. Kun tämän Microsoftin liiketoiminnasta leipänsä saavan joukon tiedotteesta kertovissa uutisissa väitetään, että Live@Edu-palvelu ei ole sidottu Windows-käyttöjärjestelmään ja Internet-Explorer -selaimeen, päätin kokeilla asiaa.
Microsoft antaa yhteensopivuudesta ristiriitaista tietoa. Toisaalta Live@Edu-palvelusta takeltelevalla suomenkielellä kertova FAQ-sivusto kertoo: "Kaikkia Windows Liveen kuuluvia web-pohjaisia palveluja voidaan käyttää Windowsista, Macista tai Linuxista käyttäen Internet Exploreria tai Firefoxia. Safaria ja muita selaimia tuetaan myös. Meillä on avoimien standardien mentaliteetti tämän tuotteen suhteen ja jatkamme tätä periaatetta tarjoamalla käyttäjille joustavuutta."
Toisaalta taas vastaavat komponentit sisältävän Get Live-palvelun esittelysivustolla kerrotaan vaatimuksiksi Windows XP tai Vista ja Internet Explorer 6 tai uudempi.
Otetaanpa selvää:
Koneessani on Ubuntu Linux ja kuvittelen kokeilevani palvelua Linuxia sekä työpöytä- että palvelinkäytössä käyttävän, noin 5000 opiskelijan oppilaitoksen it-päällikön näkökulmasta.
Tilasin Live@Edu-palvelun testikäyttötunnukset tältä sivulta. Sain HTML-muotoillun sähköpostin, jossa ruudunkaappauskuvat peittävät ikävästi tekstisisällön kun viestiä lukee Thunderbird-sähköpostiohjelmalla.
Viesti varmaan näkyy oikein Microsoftin sähköpostiohjelmilla. Avasin viestin lähdekooditilassa saadakseni selvää sisällöstä.
Ohjeissa kerrotaan:
1. Hain ohjeiden mukaan EduExpress.zip-nimisen paketin. Paketti sisälsi 4 tiedostoa.
* Windows Media Video-leikkeen, jossa opastetaan tilin luominen.
* Word-dokumentin, jossa opastetaan käyttöä.
* Windows-exe -ohjelman, jolla olisi tarkoitus tehdä jotain.
* Ilmeisesti edelliseen liittyvän asetustiedoston.
Yritin katsoa videota. Video näkyy, mutta ääni ei kuulu. Syy on ilmeisesti se, että tarvittaisiin uudempia Windows Media -koodekkeja kuin mitä Totem-soittimessani on. Minulla on uusimmat - uudempia ei ole. Niille, jotka eivät asiaa tiedä todettakoon, että Microsoftin multimediaformaatit wmv mukaanlukien eivät ole avoimia formaatteja. Todella erikoinen avoimien standardien mentaliteetti.
Videossa näytetään kuitenkin esiteltävän sovellusta, jonka yläkulmassa lukee Manage Domain. Oletan, että kyse on paketissa olleesta exe-ohjelmasta.
Saan Word-asiakirjan auki ongelmitta OpenOfficella. Ohjeista käy ilmi, että exe-palikalla on todella tarkoitus ottaa yhteys testipalvelimeen ja tehdä käyttöönotto jo konfigurointi.
Koitetaanpa sitä. Koska kyse on Windows-ohjelmasta, koitan ajaa sitä Ubuntun asennuslähteistä löytyvällä Wine-sovellusrajapinnalla, joka mahdollistaa Windows-ohjelmien ajamisen. Eipä se sillä toimi. Se ei ole yllättävää, koska Wine emuloi uusimmillaan Windows 2000 -käyttöjärjestelmää. Siitä ei ole tietoa, minkä Windows-version tämä eduExpress.exe vaatisi.
Korjaus: Wine matkii nykyään myös Windows XP:tä ja Vistaa. Oli miten oli, ei toiminut.
Lopputulos: Väitteet siitä, että Live@Edu olisi käyttöjärjestelmäriippumaton on vastoin parempaa tietoa puhumista tai tarkkaan harkittu vale. Kuten olemme yllä nähneet, palvelua ei pysty edes testimielessä ottamaan käyttöön ilman Windows-käyttöjärjestelmää.
On totta, että paketin sisältämiä palveluita, kuten Hotmail-palvelua pystyy varmaan käyttämään miltei millä tahansa selaimella. Se ei kuitenkaan ole se tärkeä asia. Olennaista on se, että palvelua ei pysty ottamaan käyttöön ilman Windows-käyttöjärjestelmää eikä niin ole selvästikään ole ollut edes tarkoitus. Ohjeistuksessa ei ole kertaakaan mainittu mitään muuta käyttöjärjestelmää kuin Windows.
Live@Edu ei ole teknologianeutraali. Jotkut sen sisältämät palvelut voivat olla, mutta kokonaisuudessaan se ei ole teknologianeutraali.
Microsoft antaa yhteensopivuudesta ristiriitaista tietoa. Toisaalta Live@Edu-palvelusta takeltelevalla suomenkielellä kertova FAQ-sivusto kertoo: "Kaikkia Windows Liveen kuuluvia web-pohjaisia palveluja voidaan käyttää Windowsista, Macista tai Linuxista käyttäen Internet Exploreria tai Firefoxia. Safaria ja muita selaimia tuetaan myös. Meillä on avoimien standardien mentaliteetti tämän tuotteen suhteen ja jatkamme tätä periaatetta tarjoamalla käyttäjille joustavuutta."
Toisaalta taas vastaavat komponentit sisältävän Get Live-palvelun esittelysivustolla kerrotaan vaatimuksiksi Windows XP tai Vista ja Internet Explorer 6 tai uudempi.
Otetaanpa selvää:
Koneessani on Ubuntu Linux ja kuvittelen kokeilevani palvelua Linuxia sekä työpöytä- että palvelinkäytössä käyttävän, noin 5000 opiskelijan oppilaitoksen it-päällikön näkökulmasta.
Tilasin Live@Edu-palvelun testikäyttötunnukset tältä sivulta. Sain HTML-muotoillun sähköpostin, jossa ruudunkaappauskuvat peittävät ikävästi tekstisisällön kun viestiä lukee Thunderbird-sähköpostiohjelmalla.
Viesti varmaan näkyy oikein Microsoftin sähköpostiohjelmilla. Avasin viestin lähdekooditilassa saadakseni selvää sisällöstä.
Ohjeissa kerrotaan:
1. Open the "eduExpress" public folder... ja niin edelleen. Katsotaanpa kuinka pitkälle pääsen.
[cid:image001.jpg@01C85EA2.2D298DB0]
2. Click on the eduExpress ".zip" folder
[cid:image002.jpg@01C85EA2.2D298DB0]
3. Click on the eduExpress ".zip" folder to extract the files
[cid:image003.jpg@01C85EA2.2D298DB0]
4. Launch eduExpress
5. Enter the username and password we send you via email. Click "Sign=
In"
6. Your domain name should appear in the "Domain Name" drop-down box
7. In the left navigation bar, click on "Add New Member"
8. Select a username and password. First and last names are optional.=
Unclick "user must change password". Click "Add Member"
1. Hain ohjeiden mukaan EduExpress.zip-nimisen paketin. Paketti sisälsi 4 tiedostoa.
* Windows Media Video-leikkeen, jossa opastetaan tilin luominen.
* Word-dokumentin, jossa opastetaan käyttöä.
* Windows-exe -ohjelman, jolla olisi tarkoitus tehdä jotain.
* Ilmeisesti edelliseen liittyvän asetustiedoston.
Yritin katsoa videota. Video näkyy, mutta ääni ei kuulu. Syy on ilmeisesti se, että tarvittaisiin uudempia Windows Media -koodekkeja kuin mitä Totem-soittimessani on. Minulla on uusimmat - uudempia ei ole. Niille, jotka eivät asiaa tiedä todettakoon, että Microsoftin multimediaformaatit wmv mukaanlukien eivät ole avoimia formaatteja. Todella erikoinen avoimien standardien mentaliteetti.
Videossa näytetään kuitenkin esiteltävän sovellusta, jonka yläkulmassa lukee Manage Domain. Oletan, että kyse on paketissa olleesta exe-ohjelmasta.
Saan Word-asiakirjan auki ongelmitta OpenOfficella. Ohjeista käy ilmi, että exe-palikalla on todella tarkoitus ottaa yhteys testipalvelimeen ja tehdä käyttöönotto jo konfigurointi.
Koitetaanpa sitä. Koska kyse on Windows-ohjelmasta, koitan ajaa sitä Ubuntun asennuslähteistä löytyvällä Wine-sovellusrajapinnalla, joka mahdollistaa Windows-ohjelmien ajamisen. Eipä se sillä toimi. Se ei ole yllättävää, koska Wine emuloi uusimmillaan Windows 2000 -käyttöjärjestelmää. Siitä ei ole tietoa, minkä Windows-version tämä eduExpress.exe vaatisi.
Korjaus: Wine matkii nykyään myös Windows XP:tä ja Vistaa. Oli miten oli, ei toiminut.
Lopputulos: Väitteet siitä, että Live@Edu olisi käyttöjärjestelmäriippumaton on vastoin parempaa tietoa puhumista tai tarkkaan harkittu vale. Kuten olemme yllä nähneet, palvelua ei pysty edes testimielessä ottamaan käyttöön ilman Windows-käyttöjärjestelmää.
On totta, että paketin sisältämiä palveluita, kuten Hotmail-palvelua pystyy varmaan käyttämään miltei millä tahansa selaimella. Se ei kuitenkaan ole se tärkeä asia. Olennaista on se, että palvelua ei pysty ottamaan käyttöön ilman Windows-käyttöjärjestelmää eikä niin ole selvästikään ole ollut edes tarkoitus. Ohjeistuksessa ei ole kertaakaan mainittu mitään muuta käyttöjärjestelmää kuin Windows.
Live@Edu ei ole teknologianeutraali. Jotkut sen sisältämät palvelut voivat olla, mutta kokonaisuudessaan se ei ole teknologianeutraali.
Subscribe to:
Posts (Atom)