Työskentelen nykyään Turun keskustassa sijaitsevassa toimistossa. Nyt säät alkavat olla sen verran ikävät että pyörällä kulkeminen ei houkuta. Vanhalla, saastuttavalla henkilöautolla ajaminen kolkuttaa omatuntoa ja pysäköinti on tietysti ongelma. Kävin uusimassa seutulippuni, joka oli jo teknisestikin ehtinyt vanhentua ja kortti uusittiin siksi. Uumoilin, että näin saattaa olla ja tiedustelin asiaa Turun seutulipusta kertovalla Matkahuollon sivulla löytyvästä neuvontanumerosta. Sinänsä ystävällinen mieshenkilö ei osannut vastata kysymykseeni kortin mahdollisesta vanhentumisesta kuin että asia selviää Matkahuollon toimipisteessä. Kun aika oli kuitenkin kortilla, soitin kotikaupunkini Kaarinan yhteispalvelupisteeseen, josta vastaus tuli kuin apteekin hyllyltä: kortti uusitaan teknisistä syistä 3 vuoden välein. Julkinen palvelu hakkasi tässä Matkahuollon 6-0. Mistähän ihmeestä se 1,50 € / min + pvm maksetaan Matkahuollolle?
Körötellessäni myöhässä olevassa bussissa kotiin päin ajattelin, että noin kilometrin kävelymatka päiväkodista kotiin tekee hyvää sekä lapselle että minulle. Joskus sitten voisi tehdä siten, että odottelee seuraavaa vuoroa ja hurauttaa bussilla lähemmäksi kotiovea, etenkin kun tuo kilometrin matka muuttuu huomattavasti pidemmäksi silloin kun lumen tulon tai märän ja pimeän takia ei viitsi oikaista metsäpolkua pitkin.
Paitsi että se on tehty järjettömäksi. Kaarinan puolella ei päde Turun tai pääkaupunkiseudun YTV-alueen tariffijärjestelmä, jossa lastenlippu peritään 7 ikävuodesta alkaen. Täällä eletään maaseudun ehtojen mukaan. Matkahuollon alennuksista kertovan sivun mukaan 4-11 -vuotiaat lapset saavat 50% alennuksen matkalipusta. Matkahuollon lippuhinnaston lyhin matka on 6 kilometriä ja se olisi lapselta 1,50 €. Minun pitäisi siis maksaa esikouluikäisen lapseni 2 kilometrin matkasta 1,50 € jos mielin joskus tulla lähemmäs kotiovea hänen kanssaan bussilla. Jos haluaisin sekä viedä että tuoda hänet bussilla kyyteihin menisi 15 € viikossa. Lapsen seutulippua ei hinnasto tunne.
En tiedä olenko ainoa tämän ongelman kanssa kipuileva mutta ensi katsomalta tämä vaikuttaa aivan älyttömältä. Mitä ihmeen rohkaisemista joukkoliikenteen käyttöön tämä on? On jo älytöntä, että lapsi ei mahdu 300 metrin päässä olevaan päiväkotiin vaan linnuntietä kilometrin, katuja pitkin kahden päähän. Mutta se vasta älytöntä onkin, että tuolla vanhalla, savualla mutta pienikulutuksisella dieselillä ajaminen tulee oikeasti halvemmaksi kuin oma seutulippu + lapsen liput. Jos se auto on kuitenkin jostain syystä oltava, kyllä sillä sitten ajetaan jos törmätään tällaisiin älyttömyyksiin.
Asiaan on saatava muutos. Seutulippualueilla tariffikäytäntöä tulee muuttaa siten, että alle kouluikäiset lapset voi noutaa hoidosta pelkästään vanhemman seutulippua käyttäen. Täällä on pelattava urbaanin ympäristön säännöillä: toimiva joukkoliikenne on kaikkien etu. Tämä olisi myös liikennöitsijän etu - mikään ei ole huonompaa mainosta joukkoliikenteelle kuin se, että liikenne ei suju ja hommat eivät toimi.
Tuesday, January 13, 2009
Monday, November 10, 2008
Stalinistinen revisio Helsingin Sanomain tapaan
Kunnallisvaalien uutisointi valtakunnan ykköslehdessä saavutti suorastaan hilpeät mittasuhteet. Aamulla tänne Turun kupeeseen jaettu paperilehti julisti "Sade huuhtoi vihreiden voiton viemäriin". Ilmeisesti Helsingin Sanomien toimitus pelkää sähköisten tiedotusvälineiden, lähinnä Internet-pohjaisten viestimien nopeutta niin paljon, että paniikissa tehdään paperilehteen hätiköityjä uutisia laskennan ollessa vielä pahasti kesken. Tässä tapauksessa otsikointi tehtiin ennakkoäänten laskemisen jälkeen. Kuten olemme myöhemmin lukeneet, vihreistä tuli kuntavaaleissa Itä-Suomen pääkaupunki Helsingissä toiseksi suurin ja koko maassa neljänneksi suurin puolue, ensimmäistä kertaa historiassa ohi Vasemmistoliiton. Suuria asioita monelle, mutta ilmeisesti ennenaikaisella spekulaatiolla sivuutettavia Hesarin toimitukselle.
Hesari näyttää menevän metsään tällä tavoin kotimaan vaalien uutisoinnissa kerta toisensa jälkeen. On kovin erikoista että maan ykköslehti ei ole oppinut sitä, että kaikkien puolueiden äänestäjät eivät käy yhtä innokkaasti äänestämässä ennakkoon kuin vaalipäivänä. Olin vaalilautakunnassa laskemassa ääniä ja sieltä pois päästyäni huomasin alkuun vain vihreiden menestystä koskevan hätäisen uutisoinnin. Ystäväni Kimmo Niemi oli onneksi pannut Ilkka-lehden blogissaan merkille sen, että Hesarin uutisointi oli mennyt metsään myös muilta osin. Vantaan tulosta kommentoitiin lehden maakuntapainoksessa "Vaalipäivä toi pettymyksen kokoomukselle - Vantaan valtapuolueen paikasta kisannut kokoomus kärsi tappion - Sosiaalidemokraatit riemuitsivat yllättävän suuresta voitosta". Kimmoa kokoomuslaisena tietysti sapettaa se, että heikäläisten vaalivoitto Vantaalla jäi näin täysin vaille huomiota.
Välitilinpäätöksenä voidaan siis todeta, että kotimaan vaaleja koskevassa uutisoinnissa Hesarin maakuntapainoksella ei tee kerrassaan mitään. Se ei ole edes neutraali informaatiokanava vaan se tarjoilee silkkaa disinformaatiota. Kumma kyllä - Yhdysvaltain presidentinvaalien uutisoinnissa Hesarin maakuntapainoskin kykeni 5.11. pistämään jäitä hattuun ja kirjoitti asiasta siten, että Obaman vaalivoitto näytti ennusteiden perusteella todennäköiseltä. Omituista malttia ja viisautta - tässäkin tapauksessa sähköiset viestimet, erityisesti Internet-välitteiset ovat tässä tapauksessa taatusti etulyöntiasemassa. Selitys löytynee siitä, että ulkomaiset Internet-sivustot eivät ole Hesarin kilpailijoita. Niiden kanssa HS:n toimituksen ei tarvitse yrittää kilpailla.
Hesarin omat Internet-sivut kilpailevat muiden suomalaisten Internet-medioiden kanssa. Tätä taustaa vasten Hesarin keskusteluissa huomaamani toimintatapa on omituinen. Kunnallisvaali-iltana sivuilla oli uutinen otsikolla "Vihreät menettivät tilaisuutensa nousta Helsingin kakkoseksi". Sen sisältö oli vihreille vaalitappiota povaava - saman sisältöinen kuin paperilehden maakuntaversiossa julkaistu uutinen. Kun uutisen virheellisuus kävi vääjäämättä ilmi, se korvattiin uudella uutisella, jonka sisältö oli korjattu vastaamaan todellista tilannetta. Tämä kumita-ja-korjaa -toimituksen söheltäminen käy ilmi muun muassa siitä, että hs.fi sisältää vieläkin linkin http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vihreät+menettivät+tilaisuutensa+nousta+Helsingin+kakkoseksi ja se johtaa sivulle, jossa osoitelinkki on kuten esitin, mutta jutun otsikko on "Vihreät voittoon Helsingin jännitysnäytelmässä" ja kuvassa on vaalivoittoa juhlivia vihreitä:

Alkuperäisen, päin mäntyä otsikoidun uutisen alle kirjoitetut kommenttipuheenvuorot siirrettiin uutisia koskevissa keskusteluissa tämän uuden, korjatun uutisen alle. Tästä syystä kyseinen keskusteluketju vaikuttaa täysin älyvapaalta - erityisesti alkupään vihreitä irvivät kommentit vaikuttavat todella irrallisilta ja vähä-älyisiltä. Ne eivät ole sitä niin suuressa määrin kuin miltä ne nyt vaikuttavat - ne oikein lukeakseen pitää tietää, että ne ovat kommentteja uutiseen, jonka ydinviesti on vihreiden vaalivoiton muuttuminen tappioksi. Tällöin ääniä oli laskettu 33% ja alkuperäisen jutun otsikkokin on jäänyt sopivasti nimimerkin "taas vuoden otsikkomoka" kommenttiin:

Tällainen säätö ja muokkaaminen ole mikään uusi ongelma. Sille on oikein annettu nimikin itänaapurissa - enkä nyt tarkoita tässä käsitellyn julkaisun kotikaupunkia Vantaanjoen suistossa. Hakusanat "stalinist revision" löysivät vuonna 1994 New Jerseyläisen Rutgers-yliopiston kirjastonhoitaja Peter S. Grahamin kirjoittaman artikkelin, jossa kuvataan tällaisen historian vääristelyn helppous kokonaan sähköisissä medioissa, erityisesti Internetissä.
Helsingin Sanomien menettely on todella kummallista ja tökeröä. En oikein tiedä miksi jatkaisin moisesta maksamista. Ainoa lohtu on se, että julkaisun voi tilata nykyään pelkästään sähköisenä versiona. Voinko luottaa siihen, että sitä ei käpälöidä samoin?
Hesari näyttää menevän metsään tällä tavoin kotimaan vaalien uutisoinnissa kerta toisensa jälkeen. On kovin erikoista että maan ykköslehti ei ole oppinut sitä, että kaikkien puolueiden äänestäjät eivät käy yhtä innokkaasti äänestämässä ennakkoon kuin vaalipäivänä. Olin vaalilautakunnassa laskemassa ääniä ja sieltä pois päästyäni huomasin alkuun vain vihreiden menestystä koskevan hätäisen uutisoinnin. Ystäväni Kimmo Niemi oli onneksi pannut Ilkka-lehden blogissaan merkille sen, että Hesarin uutisointi oli mennyt metsään myös muilta osin. Vantaan tulosta kommentoitiin lehden maakuntapainoksessa "Vaalipäivä toi pettymyksen kokoomukselle - Vantaan valtapuolueen paikasta kisannut kokoomus kärsi tappion - Sosiaalidemokraatit riemuitsivat yllättävän suuresta voitosta". Kimmoa kokoomuslaisena tietysti sapettaa se, että heikäläisten vaalivoitto Vantaalla jäi näin täysin vaille huomiota.
Välitilinpäätöksenä voidaan siis todeta, että kotimaan vaaleja koskevassa uutisoinnissa Hesarin maakuntapainoksella ei tee kerrassaan mitään. Se ei ole edes neutraali informaatiokanava vaan se tarjoilee silkkaa disinformaatiota. Kumma kyllä - Yhdysvaltain presidentinvaalien uutisoinnissa Hesarin maakuntapainoskin kykeni 5.11. pistämään jäitä hattuun ja kirjoitti asiasta siten, että Obaman vaalivoitto näytti ennusteiden perusteella todennäköiseltä. Omituista malttia ja viisautta - tässäkin tapauksessa sähköiset viestimet, erityisesti Internet-välitteiset ovat tässä tapauksessa taatusti etulyöntiasemassa. Selitys löytynee siitä, että ulkomaiset Internet-sivustot eivät ole Hesarin kilpailijoita. Niiden kanssa HS:n toimituksen ei tarvitse yrittää kilpailla.
Hesarin omat Internet-sivut kilpailevat muiden suomalaisten Internet-medioiden kanssa. Tätä taustaa vasten Hesarin keskusteluissa huomaamani toimintatapa on omituinen. Kunnallisvaali-iltana sivuilla oli uutinen otsikolla "Vihreät menettivät tilaisuutensa nousta Helsingin kakkoseksi". Sen sisältö oli vihreille vaalitappiota povaava - saman sisältöinen kuin paperilehden maakuntaversiossa julkaistu uutinen. Kun uutisen virheellisuus kävi vääjäämättä ilmi, se korvattiin uudella uutisella, jonka sisältö oli korjattu vastaamaan todellista tilannetta. Tämä kumita-ja-korjaa -toimituksen söheltäminen käy ilmi muun muassa siitä, että hs.fi sisältää vieläkin linkin http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Vihreät+menettivät+tilaisuutensa+nousta+Helsingin+kakkoseksi ja se johtaa sivulle, jossa osoitelinkki on kuten esitin, mutta jutun otsikko on "Vihreät voittoon Helsingin jännitysnäytelmässä" ja kuvassa on vaalivoittoa juhlivia vihreitä:

Alkuperäisen, päin mäntyä otsikoidun uutisen alle kirjoitetut kommenttipuheenvuorot siirrettiin uutisia koskevissa keskusteluissa tämän uuden, korjatun uutisen alle. Tästä syystä kyseinen keskusteluketju vaikuttaa täysin älyvapaalta - erityisesti alkupään vihreitä irvivät kommentit vaikuttavat todella irrallisilta ja vähä-älyisiltä. Ne eivät ole sitä niin suuressa määrin kuin miltä ne nyt vaikuttavat - ne oikein lukeakseen pitää tietää, että ne ovat kommentteja uutiseen, jonka ydinviesti on vihreiden vaalivoiton muuttuminen tappioksi. Tällöin ääniä oli laskettu 33% ja alkuperäisen jutun otsikkokin on jäänyt sopivasti nimimerkin "taas vuoden otsikkomoka" kommenttiin:

Tällainen säätö ja muokkaaminen ole mikään uusi ongelma. Sille on oikein annettu nimikin itänaapurissa - enkä nyt tarkoita tässä käsitellyn julkaisun kotikaupunkia Vantaanjoen suistossa. Hakusanat "stalinist revision" löysivät vuonna 1994 New Jerseyläisen Rutgers-yliopiston kirjastonhoitaja Peter S. Grahamin kirjoittaman artikkelin, jossa kuvataan tällaisen historian vääristelyn helppous kokonaan sähköisissä medioissa, erityisesti Internetissä.
Helsingin Sanomien menettely on todella kummallista ja tökeröä. En oikein tiedä miksi jatkaisin moisesta maksamista. Ainoa lohtu on se, että julkaisun voi tilata nykyään pelkästään sähköisenä versiona. Voinko luottaa siihen, että sitä ei käpälöidä samoin?
Labels:
Helsingin Sanomat,
kunnallisvaalit,
lehdistö,
politiikka,
vaalit,
vääristely
Thursday, January 24, 2008
Onko Microsoftin Live@Edu todella käyttöjärjestelmäriippumaton?
Pääministeri Matti Vanhanen esiintyi julkisuudessa Microsoftin Bill Gatesin kanssa ja samassa yhteydessä Microsoft ilmoitti lahjoittavansa Suomen koulujen käyttöön Live@Edu-palvelukokonaisuuden veloituksetta. Tätä on kritisoitu julkisuudessa muun muassa Suomen Open Source-keskus COSSin kannanotossa. Microsoft-rintama on myös reagoinut COSSin tiedotetta kritisoivalla tiedotteella. Linkki johtaa Digitodayn artikkeliin, sillä kyseistä tiedotetta ei löydy tiedotteen lähettäneen IAMCP:n sivuilta. Sieltä ei myöskään löydy tietoa siitä, keitä organisaation Suomen osaston hallitukseen kuuluu. Tietotekniikka-alan lehdistössäkin on ihmetelty, mikä tällainen organisaatio on, josta kukaan ei ole ennen kuullut mitään. Kun tämän Microsoftin liiketoiminnasta leipänsä saavan joukon tiedotteesta kertovissa uutisissa väitetään, että Live@Edu-palvelu ei ole sidottu Windows-käyttöjärjestelmään ja Internet-Explorer -selaimeen, päätin kokeilla asiaa.
Microsoft antaa yhteensopivuudesta ristiriitaista tietoa. Toisaalta Live@Edu-palvelusta takeltelevalla suomenkielellä kertova FAQ-sivusto kertoo: "Kaikkia Windows Liveen kuuluvia web-pohjaisia palveluja voidaan käyttää Windowsista, Macista tai Linuxista käyttäen Internet Exploreria tai Firefoxia. Safaria ja muita selaimia tuetaan myös. Meillä on avoimien standardien mentaliteetti tämän tuotteen suhteen ja jatkamme tätä periaatetta tarjoamalla käyttäjille joustavuutta."
Toisaalta taas vastaavat komponentit sisältävän Get Live-palvelun esittelysivustolla kerrotaan vaatimuksiksi Windows XP tai Vista ja Internet Explorer 6 tai uudempi.
Otetaanpa selvää:
Koneessani on Ubuntu Linux ja kuvittelen kokeilevani palvelua Linuxia sekä työpöytä- että palvelinkäytössä käyttävän, noin 5000 opiskelijan oppilaitoksen it-päällikön näkökulmasta.
Tilasin Live@Edu-palvelun testikäyttötunnukset tältä sivulta. Sain HTML-muotoillun sähköpostin, jossa ruudunkaappauskuvat peittävät ikävästi tekstisisällön kun viestiä lukee Thunderbird-sähköpostiohjelmalla.

Viesti varmaan näkyy oikein Microsoftin sähköpostiohjelmilla. Avasin viestin lähdekooditilassa saadakseni selvää sisällöstä.
Ohjeissa kerrotaan:
1. Hain ohjeiden mukaan EduExpress.zip-nimisen paketin. Paketti sisälsi 4 tiedostoa.

* Windows Media Video-leikkeen, jossa opastetaan tilin luominen.
* Word-dokumentin, jossa opastetaan käyttöä.
* Windows-exe -ohjelman, jolla olisi tarkoitus tehdä jotain.
* Ilmeisesti edelliseen liittyvän asetustiedoston.
Yritin katsoa videota. Video näkyy, mutta ääni ei kuulu. Syy on ilmeisesti se, että tarvittaisiin uudempia Windows Media -koodekkeja kuin mitä Totem-soittimessani on. Minulla on uusimmat - uudempia ei ole. Niille, jotka eivät asiaa tiedä todettakoon, että Microsoftin multimediaformaatit wmv mukaanlukien eivät ole avoimia formaatteja. Todella erikoinen avoimien standardien mentaliteetti.
Videossa näytetään kuitenkin esiteltävän sovellusta, jonka yläkulmassa lukee Manage Domain. Oletan, että kyse on paketissa olleesta exe-ohjelmasta.
Saan Word-asiakirjan auki ongelmitta OpenOfficella. Ohjeista käy ilmi, että exe-palikalla on todella tarkoitus ottaa yhteys testipalvelimeen ja tehdä käyttöönotto jo konfigurointi.
Koitetaanpa sitä. Koska kyse on Windows-ohjelmasta, koitan ajaa sitä Ubuntun asennuslähteistä löytyvällä Wine-sovellusrajapinnalla, joka mahdollistaa Windows-ohjelmien ajamisen. Eipä se sillä toimi. Se ei ole yllättävää, koska Wine emuloi uusimmillaan Windows 2000 -käyttöjärjestelmää. Siitä ei ole tietoa, minkä Windows-version tämä eduExpress.exe vaatisi.
Korjaus: Wine matkii nykyään myös Windows XP:tä ja Vistaa. Oli miten oli, ei toiminut.
Lopputulos: Väitteet siitä, että Live@Edu olisi käyttöjärjestelmäriippumaton on vastoin parempaa tietoa puhumista tai tarkkaan harkittu vale. Kuten olemme yllä nähneet, palvelua ei pysty edes testimielessä ottamaan käyttöön ilman Windows-käyttöjärjestelmää.
On totta, että paketin sisältämiä palveluita, kuten Hotmail-palvelua pystyy varmaan käyttämään miltei millä tahansa selaimella. Se ei kuitenkaan ole se tärkeä asia. Olennaista on se, että palvelua ei pysty ottamaan käyttöön ilman Windows-käyttöjärjestelmää eikä niin ole selvästikään ole ollut edes tarkoitus. Ohjeistuksessa ei ole kertaakaan mainittu mitään muuta käyttöjärjestelmää kuin Windows.
Live@Edu ei ole teknologianeutraali. Jotkut sen sisältämät palvelut voivat olla, mutta kokonaisuudessaan se ei ole teknologianeutraali.
Microsoft antaa yhteensopivuudesta ristiriitaista tietoa. Toisaalta Live@Edu-palvelusta takeltelevalla suomenkielellä kertova FAQ-sivusto kertoo: "Kaikkia Windows Liveen kuuluvia web-pohjaisia palveluja voidaan käyttää Windowsista, Macista tai Linuxista käyttäen Internet Exploreria tai Firefoxia. Safaria ja muita selaimia tuetaan myös. Meillä on avoimien standardien mentaliteetti tämän tuotteen suhteen ja jatkamme tätä periaatetta tarjoamalla käyttäjille joustavuutta."
Toisaalta taas vastaavat komponentit sisältävän Get Live-palvelun esittelysivustolla kerrotaan vaatimuksiksi Windows XP tai Vista ja Internet Explorer 6 tai uudempi.
Otetaanpa selvää:
Koneessani on Ubuntu Linux ja kuvittelen kokeilevani palvelua Linuxia sekä työpöytä- että palvelinkäytössä käyttävän, noin 5000 opiskelijan oppilaitoksen it-päällikön näkökulmasta.
Tilasin Live@Edu-palvelun testikäyttötunnukset tältä sivulta. Sain HTML-muotoillun sähköpostin, jossa ruudunkaappauskuvat peittävät ikävästi tekstisisällön kun viestiä lukee Thunderbird-sähköpostiohjelmalla.

Viesti varmaan näkyy oikein Microsoftin sähköpostiohjelmilla. Avasin viestin lähdekooditilassa saadakseni selvää sisällöstä.
Ohjeissa kerrotaan:
1. Open the "eduExpress" public folder... ja niin edelleen. Katsotaanpa kuinka pitkälle pääsen.
[cid:image001.jpg@01C85EA2.2D298DB0]
2. Click on the eduExpress ".zip" folder
[cid:image002.jpg@01C85EA2.2D298DB0]
3. Click on the eduExpress ".zip" folder to extract the files
[cid:image003.jpg@01C85EA2.2D298DB0]
4. Launch eduExpress
5. Enter the username and password we send you via email. Click "Sign=
In"
6. Your domain name should appear in the "Domain Name" drop-down box
7. In the left navigation bar, click on "Add New Member"
8. Select a username and password. First and last names are optional.=
Unclick "user must change password". Click "Add Member"
1. Hain ohjeiden mukaan EduExpress.zip-nimisen paketin. Paketti sisälsi 4 tiedostoa.

* Windows Media Video-leikkeen, jossa opastetaan tilin luominen.
* Word-dokumentin, jossa opastetaan käyttöä.
* Windows-exe -ohjelman, jolla olisi tarkoitus tehdä jotain.
* Ilmeisesti edelliseen liittyvän asetustiedoston.
Yritin katsoa videota. Video näkyy, mutta ääni ei kuulu. Syy on ilmeisesti se, että tarvittaisiin uudempia Windows Media -koodekkeja kuin mitä Totem-soittimessani on. Minulla on uusimmat - uudempia ei ole. Niille, jotka eivät asiaa tiedä todettakoon, että Microsoftin multimediaformaatit wmv mukaanlukien eivät ole avoimia formaatteja. Todella erikoinen avoimien standardien mentaliteetti.
Videossa näytetään kuitenkin esiteltävän sovellusta, jonka yläkulmassa lukee Manage Domain. Oletan, että kyse on paketissa olleesta exe-ohjelmasta.
Saan Word-asiakirjan auki ongelmitta OpenOfficella. Ohjeista käy ilmi, että exe-palikalla on todella tarkoitus ottaa yhteys testipalvelimeen ja tehdä käyttöönotto jo konfigurointi.
Koitetaanpa sitä. Koska kyse on Windows-ohjelmasta, koitan ajaa sitä Ubuntun asennuslähteistä löytyvällä Wine-sovellusrajapinnalla, joka mahdollistaa Windows-ohjelmien ajamisen. Eipä se sillä toimi. Se ei ole yllättävää, koska Wine emuloi uusimmillaan Windows 2000 -käyttöjärjestelmää. Siitä ei ole tietoa, minkä Windows-version tämä eduExpress.exe vaatisi.
Korjaus: Wine matkii nykyään myös Windows XP:tä ja Vistaa. Oli miten oli, ei toiminut.
Lopputulos: Väitteet siitä, että Live@Edu olisi käyttöjärjestelmäriippumaton on vastoin parempaa tietoa puhumista tai tarkkaan harkittu vale. Kuten olemme yllä nähneet, palvelua ei pysty edes testimielessä ottamaan käyttöön ilman Windows-käyttöjärjestelmää.
On totta, että paketin sisältämiä palveluita, kuten Hotmail-palvelua pystyy varmaan käyttämään miltei millä tahansa selaimella. Se ei kuitenkaan ole se tärkeä asia. Olennaista on se, että palvelua ei pysty ottamaan käyttöön ilman Windows-käyttöjärjestelmää eikä niin ole selvästikään ole ollut edes tarkoitus. Ohjeistuksessa ei ole kertaakaan mainittu mitään muuta käyttöjärjestelmää kuin Windows.
Live@Edu ei ole teknologianeutraali. Jotkut sen sisältämät palvelut voivat olla, mutta kokonaisuudessaan se ei ole teknologianeutraali.
Labels:
avoimet rajapinnat,
Avoimet standardit,
Linux,
Live at Edu,
Ubuntu,
yhteensopivuus
Subscribe to:
Posts (Atom)