Sunday, May 9, 2010

Kaarinan kaupungin taiteen perusopetuksen musiikin oppilaspaikat

Kaarinan kaupungin kansalaistoimikunnan lautakunta on kokouksessaan 20.4. päättänyt ostaa jatkossa taiteen perusopetuksen musiikin oppilaspaikat Länsi-Turunmaan Paraisilla päätoimipistettään pitävältä musiikkiopisto Arkipelagilta ja Turun konservatoriolta. Tähän asti kolmantena musiikkioppilaitoksena kaarinalaisia palvelevan Turun seudun musiikkiopiston (TSMO) oppilaat tai heidän huoltajansa ovat viime perjantaina saaneet kirjeen, jossa kerrotaan, että Kaarinan kansalaistoiminnan lautakunnan päätöksen tuloksena kaarinalaisten opinnot oppilaitoksessa päättyvät lukukauden päättyessä. Koska olen TSMO:n kannatusyhdistyksen hallituksen jäsen, kirjeiden saapuminen sai myös minun puhelimeni soimaan. Pyrin tällä kirjoituksella valottamaan muutamia tilanteeseen liittyviä asioita.

Kuinka vanha on nuori?


Tähän asti oppilaspaikkoja on ostettu myös Turun seudun musiikkiopistolta (TSMO). Viimeisen vuoden aikana olemme keskustelleet hallituksessa Kaarinan kaupungin kanssa käydyistä neuvotteluista. Olennaisin ongelma neuvotteluissa on ollut se, että Kaarinan kaupunki on asettanut oppilaiden iälle 21 vuoden yläikärajan. TSMO:n opetussuunnitelma mahdollistaa tätä vanhemmillekin opiskelun - perusteena on se, että tiettyjen solististen aineiden opintojen aloittaminen on mahdollista vasta myöhäisemmällä iällä. Tällaisia ovat ovat tuuban- ja kontrabasson soitto sekä lauluopinnot. Esimerkiksi lauluopintojen aloittaminen on järkevää vasta äänenmurroksen jälkeen - tuuban ja kontrabasson tapauksessa soittimen koko asettaa rajoituksia.

Erimielisyys on luonteeltaan erikoinen. Toisaalta Kaarinan kaupungin perustelu on ymmärrettävä: aikuisikäisen väestön harrastustoimintaa ei haluta maksaa. Toisaalta on taiteen perusopetuksen oppimäärä on välttämätön edellytys ammatillisiin opintoihin edetessä. Niiden instrumenttien kohdalla joiden opinnot voi aloittaa vasta myöhemmin, on kyse tasavertaisuudesta: kaikille opiskelijoille taataan mahdollisuus suorittaa oppimäärä säällisessä ajassa.

Laki taiteen peruopetuksesta tai laissa opetushallituksen laadittavaksi annetut ohjeet eivät anna yksiselitteistä vastausta ikäkysymykseen. Opetushallituksen ohjeissa määritellään seuraavasti:

"Taiteen perusopetus on ensisijaisesti lapsille ja nuorille tarkoitettua tavoitteellista ja
tasolta toiselle etenevää opetusta. Oppilaitos voi myös järjestää alle kouluikäisille varhaisiän
opetusta sekä opetusta aikuisille."


Saamieni tietojen mukaan toisessa ääripäässä ovat kunnat, jotka eivät järjestä taiteen perusopetusta lainkaan, välissä Kaarinan ja Maskun kaltaiset kunnat, jotka asettavat ikärajan johonkin varhaisaikuisuuteen, Kaarinan tapauksessa 21 ikävuoteen ja sallivimmillaan tilanne on kuten Salossa, jonka musiikkiopistoon voi hakea ilman ikärajoja ja jossa on tietojeni mukaan yli 50-vuotias opiskelija opiskelemassa laulua pääaineena perusosastolla. Erot selittynevät erilaisilla taloustilanteilla mutta myös erilaisilla arvopohjilla. Osassa kuntia taiteen perusopetus kuuluu julkisten palveluiden tarjontaan itsestäänselvyytenä. Se on kuitenkin päivänselvää, että TSMO:n opetussuunnitelmat ovat sekä lain että opetushallituksen ohjeistusten mukaisia. Niin ikään on selvää, että samassa oppilaitoksessa eri kuntien asukkaat eivät voi olla ikärajojen suhteen eri asemissa.

Mikseivät TSMO:n vanhat oppilaat voi jatkaa?

Ihmetystä ja kiukkua on herättänyt erityisesti se, että TSMO:n oppilaat eivät voi jatkaa tämän lukukauden päättymisen jälkeen. Tähän on hyvin selkeä syy. Toisin kuin kansalaistoimikunnan lautakunnalle annetussa esittelyssä annetaan virheellisesti ymmärtää, Kaarinan ja TSMO:n välillä ei ole olemassa mitään sopimusta siitä, miten vanhojen oppilaiden kanssa menetellään. Tällaisesta ei ole tietojeni mukaan edes neuvoteltu: sopimuskausi päättyy ja sillä siisti.

Kannattaisikohan TSMO:n kanssa kannattaisi yrittää vielä neuvotella asiasta?

Mitä tapahtuu kevyen musiikin opetukselle?


TSMO on sikäli ainutlaatuinen musiikkioppilaitos, että sillä on sekä korkealaatuinen klassisen musiikin että pop/jazz -musiikin koulutusosaaminen. TSMO:n big band on konsertoinut aktiivisesti, TSMO:n konserttikalenterin mukaan Kaarinassa Kotimäen koululla viimeksi 1.4. 2010. Kulttuurisihteeri Nortelan mukaan big band on ainoa, mitä Turun konservatoriolla ei ole tarjota. Rohkenen olla eri mieltä: pikainen hakukoneilla hakeminen ei paljastanut ensimmäistäkään julkista konserttia, jossa Arkipelagin tai Turun konservatorion opistoasteen soittajat olisivat esiintyneet. Jos näissä oppilaitoksissa on mahdollista opiskella myös kevyttä musiikkia, missä ihmeessä nuoret saavat yhtyesoittokokemusta? Veikkaan, että eivät mistään, koska elävää bändisoittoperinnettä julkisine konsertteineen ei ole.

Voi olla, että kuvani on todellisuutta synkempi. Omista piano- ja klarinettiopinnoistani Arkipelagissa on jo 25 vuotta ja kontaktipinta rajoittuu tyttäreni piano-opintojen kautta välittyvään kuvaan. Konservatorion aikuisosastolla tehdyistä lauluopinnoistakin on kulunut kohta jo 10 vuotta, joten tietoni eivät ehkä enää ole ajan tasalla senkään suhteen.

Maksaisitko maksalaatikosta tuplahinnan vähän fiinimmässä kaupassa?


Kulttuurisihteeri Nortela on lähettänyt oppilaitoksille kirjeen, jossa pyydetään selvitystä taiteen perusopetuksen järjestämisestä. Varsinaista kilpailutusta ei ole järjestetty. Oppilaitoksilta ei tietääkseni ole pyydetty tietoja opetuksen laatukriteereihin liittyen. Tästä huolimatta kansalaistoiminnan lautakunnan esittelyssä todetaan: "Turun konservatorion esitys on kallein, mutta kyseessä on alueen profiililtaan korkein oppilaitos. Siksi sopimusta jatketaan."

Konservatorio on kiistämättä alueen "profiililtaan korkein" oppilaitos sikäli, että se on ainoa ammattiin johtavaa koulutusta antava oppilaitos. Nyt on kuitenkin kyse taiteen perusopetuksesta eikä ammattiin valmistavista opinnoista. Valmistelussa ei tietääkseni ole ollut käytettävissä minkäänlaista vertailtavaa tietoa opetuksen laadusta. Näin ollen Kaarinan kaupunki on ostamassa täsmälleen samaa palvelutuotetta konservatoriolta miltei tuplahintaan verrattuna kahteen muuhun tarjonneeseen. Tarjotut oppilaspaikkahinnat olivat Arkipelag 780€, TSMO 822,33€ ja Turun konservatorio 1420€. Erityisen hilpeää on se, että Arkipelagin kohdalla hinta on ehdollinen: "Mikäli oppilaitoksen kustannuksissa, lähinnä palkoissa, ei tapahdu merkittäviä kustannusten nousuja, ehdottaa Arkipelag kuntaosuudeksi nykyistä hintaa eli 780 €/oppilaspaikka."
Tarkoittaako tämä sitä, että kun Arkipelag hankkii uuden toimitilan Kaarinasta pari vuotta sitten kustannussyistä pois annetun tilalle, sillä on avonainen piikki nostaa hintaa sillä perusteella?

Jos opetuksen laadusta ei ole selkeää laadullista, vertailtavaa faktaa on vaikea ymmärtää, miksi sama bulkkimaksalaatikko muuttuisi paremmaksi kun se ostetaan kaupasta, jossa on kaupungin parhaat sisäfileet. Jos vertailutietoa ei ole, sekä esittely että tehty päätös joutuvat omituiseen valoon. Selitys voi tietysti liittyä myös vanhaan vitsiin tiedon varmuuden aste-eroista: heikoin laji on mutu- eli "musta tuntuu" -tieto. Sitä huomattavasti varmempi tiedon laji on vatu- eli putu-tieto (vaimosta tai puolisosta tuntuu). Varmuuden huipentuma on kuitenkin vitu-tieto (virkamiehestä tuntuu).

Hyvä hallintotapa kuitenkin edellyttää, että perusteet kirjataan esittelyyn. Vitu-tietoa ei sovi käyttää.

Mikä on kaupungin ja oppilaitosten suhde?

Kansalaistoiminnan lautakunnan esittelyssä todetaan seuraavasti: "Kaarinan kaupunki on Turun konservatoriosäätiön perustajajäsen, jonka rooli konservatorion toiminnassa tulee vahvistumaan uuden säätiötoiminnan käynnistyessä." Minua kiinnostaisi kovasti, että miten Kaarinan kaupungin rooli konservatorion toiminnassa tulee vahvistumaan. Ja mikä on tämä Turun konservatoriosäätiö? Patentti- ja rekisterihallituksen YTJ-haku tuntee vain Turun konservatorion kannatusyhdistyksen ja Turun konservatorion tukisäätiön. Ollaanko kenties perustamassa uutta säätiötä? Missä on päätetty siitä osallistuuko Kaarinan kaupunki sellaisen toimintaan? Kuka Kaarinan kaupunkia edustaa tässä mystisessä säätiössä - mikä sen nimi sitten lieneekään?

On hieman erikoista, että esittelystä puuttuu tieto siitä, että Kaarinan kaupunki on myös TSMO:n perustajajäsen. Mihinköhän moinen historiallinen seikka on mahtanut unohtua?

Mitä pitäisi tehdä?


Aiemmin Kaarinassa nähtiin hyväksi tarjota mahdollisuus valita tässä kirjoituksessa valitun kolmen hyvän oppilaitoksen välillä. Kunnan tehtävä on tuottaa kuntalaisille tarjottavat palvelut tehokkaasti. Nyt tehty päätös ei ole ymmärrettävä tai looginen mistään näkökulmasta.

Vähin mitä pitäisi tehdä on neuvotella TSMO:n oppilaille mahdollisuus jatkaa opintonsa loppuun saakka. Jos asia halutaan tehdä kunnolla, hankinta kilpailutetaan siten, että hinta- ja laatuvertailu tehdään kunnolla ja läpinäkyvästi. 42€ vuotuinen hintaero ei ole riittävä peruste sille, että kaarinalaisilta lapsilta ja nuorilta suljetaan pääsy alueen laadukkainta pop/jazz-opetusta antavaan oppilaitokseen. Sama pätee luontaisen liikkumisen suuntiin: Turussa muuten opiskeleva nuori tuskin on kovin innoissaan lähtiessään yhtyesoittoharjoituksiin Paraisille.

Thursday, May 6, 2010

Wilma viis veisaa huoltajien tasapuolisesta kohtelusta

Lasteni käymä koulu otti käyttöön Wilma-nimisen vaasalaisen ohjelmistoyhtiö Starsoftin tuotteen kodin ja koulun väliseen viestintään. Erinomaista - ajattelin, kunnes käytäntö tuli eteen.

Wilmassa on nimittäin eroperheiden kannalta edelleenkin hyvin harmillinen rajoite: yhdellä koululaisella voi olla vain yksi huoltajatili. Asia kävi ilmi kun kyselin koulustani tunnusteni perään. Niitä kuulemma tehdään vain yhdet ja ne lähetetään sille vanhemmalle, joka asuu lapsen virallisessa kotiosoitteessa. Minua kehotettiin pyytämään exältäni käyttäjätunnukset. Vastasin, että näin ei tule missään tapauksessa mielestäni menetellä ja perustelin kantani sähköpostiin seuraavasti:

Olen tietoinen siitä, että Wilmassa on ollut aiemmin tällainen rajoite. Olen hämmästynyt siitä, että sitä ei ole vieläkään korjattu.

En ymmärrä enkä hyväksy yksien, oppilaan tietoihin sidotun oppilastunnuksen käyttöä kahden huoltajan tapauksessa mm. seuraavista syistä:

* Opettaja ei tiedä luetuiksi kuitatuista viesteistä sitä, kuka/kumpi vanhemmista on lukenut viestin.

* Vanhemmalla voi olla tarvetta viestiä opettajalle jotain luottamuksellisesti toisen vanhemman tietämättä. Jos tunnuksia on vain yksi, tämä ei onnistu.

* Mahdollisissa väärinkäyttötapauksissa on hyvin hankala selvittää kuka on syyllistynyt väärinkäyttöön. Muun muassa tästä syystä hyvä tietohallintotapa edellyttää sitä, että tietojärjestelmien ja -palveluiden tunnukset ovat henkilökohtaisia.

* Olen yhtä lailla lasteni huoltaja kuin ex-vaimonikin. Osallistun lasten arkeen yhtä paljon kuin hänkin. Minusta on ilmiselvää, että käytäntö polkee oikeuksiani lapsen huoltajana. Puhuin tästä asiasta jo tietotekniikka-alaa tuntevan juristin kanssa ja hän oli samaa mieltä asiasta.

Näistä syistä toivon, että veisitte viestini mahdollisimman pikaisesti eteenpäin Kaarinan kaupungin organisaatiossa, jotta asiaan saadaan muutos mahdollisimman pikaisesti. Kuten tiedämme, asian muuttaminen edellyttää ohjelmistotoimittajalta toimenpiteitä. Tämä ei kuitenkaan vapauta palvelun tuottajaa, Kaarinan kaupunkia, siitä vastuusta mikä liittyy hyvän tietohallintotavan noudattamatta jättämiseen ja huoltajan oikeuksien polkemiseen. Nykyinen tilanne ei aja kenenkään etua, kaikkein vähiten lasten.

Selvitän asian lakiteknisiä kiemuroita ja tietosuojaan liittyviä aspekteja edelleen: minua ihmetyttää mm. se, miten koulu ylipäätään voisi velvoittaa lapsen huoltajan antamaan salasanansa toiselle huoltajalle. Itse en moista tekisi ennenkuin olen solminut palvelua tuottavan yksikön kanssa vastuista vapauttavan sopimuksen.


Tämän jälkeen olen saanut selville seuraavat asiat:

* Wilmassa ei kyetä edes saman kaupungin sisällä sitomaan huoltajatunnuksia yhteen vanhemman identiteetin kanssa. Jokaisella koululaisella on siis huoltajatili, johon on yhdet tunnukset. Jos lapsia on vaikkapa neljä, jokaisella on omat tunnukset. Ei tunnu kovin käyttäjäystävälliseltä.

* Toimet, joita Wilmassa tehdään, vastaavat allekirjoittamista. Tällainen on esimerkiksi lapsen poissaolojen kuittaaminen hyväksytyiksi. Tietojeni mukaan tällä hetkellä syyttäjällä on tällä hetkellä syyteharkinnassa tapaus, jossa oppilas on tekeytynyt vanhemmakseen, saanut sähköpostitse huoltajatunnukset ja kuitannut omat poissaolonsa. Tapaukseen tietysti liittyy huonoa tietohallintokäytäntöä kun oppilas on saanut huoltajatunnukset, mutta ydinongelma on selvä: jos ei tiedetä, kuka allekirjoittaa, meillä on ongelma.

* Wilman omituiset piirteet ovat puhuttaneet monessa kunnassa ja organisaatiossa. Wilman käytäntöä on käytetty esimerkkinä huonosti toteutetusta ja ongelmallisesta sähköisestä tunnistamisesta.

Asiassa on omassa tapauksessani saatu aikaan se, että ensiksi sähköpostiosoitteeni liitettiin jotenkin Wilman muistutusmekanismiin. Sain sähköposti-ilmoituksia uusista Wilma-viesteistä. En kuitenkaan pystynyt lukemaan niitä kun varsinaisia tunnuksia ei ollut.

Tänään minulle ehdotettiin, että ongelma ratkaistaan tekemällä lapsilleni uudet huoltajatilit, joihin molemmilla vanhemmilla on pääsy. Katsotaan, saadaanko tiedonvälitys hoitumaan moisella järjestelyllä.

Miksi mouhota asiasta julkisesti? Siksi, että tämä ohjelmistotuote on markkinajohtaja. Nämä omituisuudet ovat olleet tuotteessa jo pitkään eikä asiaan ole tullut korjausta. Samaa ohjelmistoa käytetään pitkin Suomea ja samat puutteet sitä myöten.

Julkisten palveluiden laatu ei mielestäni saa riippua siitä, mitä kullakin hetkellä saatavilla olevat ohjelmistot ovat ja mihin ne pystyvät. Lakia, hyvää hallintotapaa ja hyvää tietohallintotapaa tulee noudattaa. Tällä hetkellä tilanne on se, että mainitut epäkohdat on hiljaisesti hyväksytty kyseistä ohjelmistoa käyttävissä kunnissa. Tarkoitus on herättää keskustelua siitä, missä tällaisista asioista olisi keskusteltava: nyt asia ei tunnu kuuluvan oikein kenenkään tontille.

Esitän kaksi kysymystä julkisesti Starsoftille: 1) Miten ja millä aikataululla aiotte ratkaista Wilman tekniseen toteutukseen liittyvän huoltajien epätasa-arvoisen kohtelun ongelman? 2) Kun selkeästi on kyse sovelluksesta, jossa tehdään allekirjoittamiseen rinnastettavia (oikeus)toimia, miten ja millä aikataululla aiotte ratkaista henkilön sähköiseen tunnistamiseen liittyvät ongelmat?

Sunday, November 15, 2009

VR: Ei pistokkeita luvassa "inisiin vaunuihin"

VR:n asiakaspalvelu vastasi ystävällisesti lauantaina (sic!) asiakaspalautteeseeni:

Hyvä asiakas

Kiitos palautteestanne koskien matkojanne Turun ja Tampereen välillä. Tiedustelitte, että lisätäänkö ns. sinisiin vaunuihin pistokepaikkoja.

Pahoittelen vastauksen viivästymistä.

Tiedustelin asiaa kaluston huollosta vastaavalta henkilöltä, joka kertoi, että valitettavasti näihin vaunuihin ei olla lisäämässä pistokepaikkoja.

Kysyin vielä olisiko näihin juniin kuitenkin mahdollista saada yksi vaunu jossa olisi pistokepaikkoja. Katsotaan vielä vastaus.

Pitänee alkaa kysellä linja-autoyhtiöiltä olisivatko ne halukkaita varustamaan muutaman paikan 12 voltin pistokkeella.

Thursday, November 12, 2009

Sähköpistokkeita Turku-Tampere -juniin

Matkustan Turku-Tampere -väliä työni takia säännöllisesti. Ilmeisesti matkustajamäärät ovat kohtalaisen pieniä kun vuoroväli on kohtalaisen harva ja pikajunavuorot ajetaan todella vanhalla vaunukalustolla.

Tänään törmäsin siihen, että kello 9 aikoihin lähtevässä junassa ei ole lainkaan pistokepaikkoja. Pistoketta etsivät matkustajat ovat lisäksi onnistuneet käräyttämään puolet vessojen parranajopistokkeista. En ainakaan keksi muuta syytä siihen, miksi puolet oli tämänpäiväisessä junassa pimeinä.

Lähetin seuraavan palautteen VR:lle. Katsotaanpa mitä sieltä vastataan.

Asun Kaarinassa Turun kupeessa ja työnantajani on Tampereella. Liikun työtehtävissäni paljon myös pääkaupunkiseudulla. Liikun työmatkani etupäässä junalla.

Kiinnittäisin huomiotanne siihen, että Turku-Tampere -välin kalusto on työmatkalla työskentelevälle erittäin hankala ympäristö. Pahin ongelma on sähköpistokkeiden puute vanhalla kalustolla ajettavissa vuoroissa. Matkustin tänään pikajunassa 909 Turusta Tampereelle. Lipunmyynnin mukaan tässä junassa ei ole lainkaan pistokepaikkoja. Miksi?

Se, että pistokepaikkoja ei ole johtaa siihen, että sähköstä mitään ymmärtämättömät matkalaiset menevät läppärilaturiensa kanssa junan vessaan ja vastoin ohjeita kytkevät laturin siihen. Seuraksena on pistorasian välitön vioittuminen koska näitä vanhoja laitteita ei ole suunniteltu kestämään läppärien hakkurivirtalähteiden suurta alun virtapiikkiä.

Kävin kännykkälaturin kanssa tämän junan kaikki 8 WC:tä läpi. Puolessa eli neljässä tapauksessa pistorasia oli pimeänä.

Käytän oikeasti matka-aikani työntekoon. Se, että GSM-verkko on rataosuudella harva eikä junassa ole toistimia hankaloittaa jo tarpeeksi työskentelyä: yhteys on hidas lyijylasien läpi ja akku loppuu alta aikayksikön kun puhelimen RF-osa lähettää täydellä teholla. Tämä olisi kuitenkin kestettävissä jos vain sähköä olisi.

Voisiko asialle tehdä jotain?

Monday, September 28, 2009

Kaarina-lisä toimii

Istun Kaarinan kaupunginvaltuuston kokouksessa. Muissa asioissa tuli esiin iloinen asia: Kaarina-lisä on toiminut toivotusti. Vs. sivistystoimenjohtaja Mika Rantasen mukaan 30 lasta on jäänyt kotihoitoon sen myötä.

Hyvä vihreät! Kannatti vääntää loppuun saakka!

Tuesday, August 25, 2009

Eikö YLE osaa kirjoittaa käyttöehtoja Areenan sisällölle?

Olen seurannut viime aikoina erikoista kissa-hiiri -leikkiä. YLE Areenasta on vihdoinkin saatu sellainen, että se toimii myös Linuxilla kiitos Flash-videon käyttöönoton ja järkevämmän videokoodekin.

Kissa-hiiri -leikki liittyy ohjelmistoon nimeltä RTMPDump-Yle. Se mahdollistaa Yle Areenassa olevien ohjelmien tallentamisen Linuxilla Flash-videona omalle kiintolevylle. Vaikuttaa vahvasti siltä, että Ylen tekniikka pyrkii aktiivisesti estämään videoiden lataamisen omalle koneelle.

Tämä on mielenkiintoinen seikka kahdesta syystä:

1) Eikö olisi järkevää kirjoittaa Yle Areenalle käyttöehdot samaan tapaan kuin muidenkin yleisradioyhtiöiden sivuillle ja mainita jos streamien tallentaminen on kielletty? Areenan ohjeissa sanotaan näin:

"Voinko tallentaa videoita ja audioita omalle tietokoneelleni?
Tekijänoikeusjärjestöjen kanssa tehdyt sopimukset oikeuttavat yleensä YLEn tarjoamaan ohjelmia sivuillaan ns. streaming-teknologialla, jolloin käyttäjät pääsevät katselemaan ja kuuntelemaan ohjelmia tiettynä ajanjaksona haluamanaan aikana ja paikassa. Osaan ohjelmista YLE:llä on oikeus tarjota ne myös ns. downloading-teknologialla (esim. podcasting), jolloin käyttäjät voi ladata ohjelmat laitteelleen."

Sanotaan, että YLE on oikeutettu tarjoamaan ohjelmia streaming-teknologialla. Ei kuitenkaan sanota, että tallentaminen olisi kielletty. Nyt kun on aivan selvää, että tallentaminen on teknisesti mahdollista, olisi hyvä kertoa käyttäjille suoraan, onko tallentaminen luvallista vai ei. Se, että YLE:n tekniikka joutuu asiassa kissa-hiiri -leikkiin ei ole kohtuullista. Hyvät YLE:n päättäjät: selkä suoraksi ja sanokaa veron- ja lupamaksujen maksajille suoraan, että ette ole hankkineet sellaisia oikeuksia, jotka oikeuttaisivat käyttäjän tallentamaan video esimerkiksi matkalla katselua varten.

Vertailun vuoksi: Ruotsin SVT:n vastaavan palvelun, SVT Playn ohjeissa sanotaan näin:

"Varför kan jag inte ladda ner och spara klipp och program?

Våra avtal med upphovsmannaorganisationerna och andra rättighetsinneahvare tillåter inte att du laddar ner och sparar klipp och program. Kontakta gärna organisationen Copyswede för mer detaljerade svar angående upphovsrätt."

Härmäksi: Sopimuksemme eivät salli tallentamista. Jatkokysymykset tekijänoikeusjärjestö Copyswedeen, kiitos!


Iso-Britannian yleisradioyhtiö BBC:n verkkopalveluiden ehdot sallivat omaan käyttöön tallentamisen:

"Intellectual Property

4. All copyright, trade marks, design rights, patents and other intellectual property rights (registered and unregistered) in and on bbc.co.uk and all content (including all applications) located on the site shall remain vested in the BBC or its licensors (which includes other users). You may not copy, reproduce, republish, disassemble, decompile, reverse engineer, download, post, broadcast, transmit, make available to the public, or otherwise use bbc.co.uk content in any way except for your own personal, non-commercial use. You also agree not to adapt, alter or create a derivative work from any bbc.co.uk content except for your own personal, non-commercial use. Any other use of bbc.co.uk content requires the prior written permission of the BBC."

Niin ikään Norjan yleisradioyhtiö NRK sallii yksityisen, ei kaupallisen tallentamisen ja käytön:

"NRK har enerett til å fremstille eksemplarer av sine nettsider, og til å gjøre nettsidene tilgjengelige for allmennheten. Nettsidene kan derfor ikke kopieres, reproduseres, republiseres, lastes ned eller på noen annen måte gjengis eller overføres, uten etter skriftlig forhåndsgodkjenning fra NRK. Unntak gjelder for enkelstående eksemplarer til privat, ikke-kommersiell bruk"

Jostain syystä Saksan NDR kuuluu YLE:n kanssa samaan kastiin: teknisesti hieno toteutus, mutta käyttöehtoja ei löydy.

Eikö ne kannattaisi kirjoittaa auki?

2) TV:n katselijoilla on joka tapauksessa mahdollisuus ja oikeus tallentaa samat ohjelmat digiboksilla tai tv-viritinkortilla varustetulla tietokoneella. Laatu on tässä tapauksessa huomattavasti parempi kuin Yle Areenassa. On ollut mielenkiintoista seurata, että tällaisten tallenteiden kohdalla on alkanut kukoistaa jo "harmaa talous". Ihmiset tallentavat ja vaihtavat tallenteita vertaisverkkoon - mitä ilmeisimmin epätietoisina siitä, onko se luvallista vai ei. Voin vain kuvitella, minkälainen farssi seuraa siitä kun aletaan keskustella siitä, onko luvallista pyytää toista pyytää tekemään puolestaan vastikkeetta tai vastikkeellisesti tallenne tv-ohjelmasta ja siitä kopio DVD-levylle vai ei.

Nykytilanne ei ole kenellekään eduksi. Haaste on vaikea: miten taataan ohjelmien tekijöille ansiot ja samalla järjestetään jakelu siten, että nykyisenkaltaiset naurettavuudet, kuten keskustelu "keskusdigiboksien" luvallisuudesta, poistuvat tarpeettomina.

Tuesday, August 11, 2009

Aamu-TV:ssä rikottiin julkisesti tekijänoikeuksia

Tämän päivän Aamu-TV:ssä keskusteltiin aiheesta "kuoleeko CD-levy musiikin jakelun siirtyessä verkkoon?" Sinänsä mielenkiintoinen teema sai aika erikoisen sävyn kun toimittaja pisti lähetyksen aikana Spotifyn päälle ja studiossa haastateltavana olleen Pekka Ruuskan kappaleen Rafaelin enkeli soimaan.

Tilanne on aika selvä: Ruuska on voinut antaa luvan teoksensa julkiseen esittämiseen mutta ei siihen, että Spotifyn kautta lähetettynä sitä lähetetään edelleen. Siihen voi antaa luvan ainoastaan Spotify-palvelua tarjoava yritys.

Toimittajien antama esimerkki on surkea: taas kerran on jätetty käyttöehdot lukematta ja todennäköisesti ajattelemattomuutta tehdään toimintaa, joka on omiaan romuttamaan sekä Spotifyn liiketoimintalogiikkaa (jos kaikki lähettäisivät edelleen, ei olisi bisnestä) ja tekijänoikeuksien arvostusta (ei niitä ehtoja kukaan muukaan lue).

Kirjoitin Aamu-TV:n toimitukseen oheisen palautteen. Katsotaan, mitä he vastaavat.

Nyt taisi harkinta pettää: katson juuri aamu-tv:n lähetystä, jossa pistitte päälle Spotifysta studiossa istuvan Pekka Ruuskan Rafaelin enkelin.

Tässä on ongelma: Spotifyn käyttöehdot kieltävät tämän eksplisiittisesti:

"9. Restrictions of use

For the avoidance of doubt, you agree that you may not (without limitation):

1. copy, reproduce, “rip”, record, make available to the public or otherwise use any part of the Spotify Software Application or the Spotify Service or its content (including but not limited to tracks, images and text) in a manner not expressly permitted under this Agreement;"

Olette julkisessa tv-lähetyksessä rikkoneet tätä ehtoa lähettämällä sisältöä edelleen. Kannattaisiko ajatella minkälaisen signaalin tämä antaa tekijänoikeuksien noudattamista koskevaan keskusteluun? Spotifyn kaltaisten mainioiden palveluiden liiketoimintalogiikka toimii vain jos ehtoja noudatetaan - edelleen lähettäminen samalla kun suomalaisen ääniteteollisuuden nokkamies istuu samaan aikaan studiossa on suorastaan hirtehinen tilanne. Siinähän IFPI sitten rutisee piratismista.

Oletteko kenties sopineet asiasta erikseen Spotify Ltd.:n kanssa?

Spotifyn käyttöehdot ovat olleet luettavissa ja jonkun on ollut pakko hyväksyä ne palvelua käyttöön otettaessa. Antamanne esimerkki on kerrassaan surkea.

Vastaustanne odottaen,

Elias Aarnio